Dervissit
Dervissit[2] (derviššit) ovat islamilaisia hartaudenharjoittajia, jotka kuuluvat johonkin suufilaiseen veljeskuntaan (tariqa). Veljeskuntia alkoi syntyä 1100-luvulla. Veljeskuntaan pyrkivien tuli alistua sen sheikin johtoon ja omaksua veljeskunnan hengelliset ajatukset.[3]
DhikrMuokkaa
Dervissien pääasiallinen uskonnollinen rituaali oli dhikr, joka tarkoitti jonkin Jumalaa ylistävän formulan toistamista tavoitteena päästä uskonnolliseen hurmokseen.[3] Dhikr kehittyi Koraanin resitaatiosta lyhyiksi toistettaviksi formuloiksi, kuten lā ilāha illa ʾllāh (ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala), Allahu akbar (Jumala on suurin) tai al-ḥamdu līʾllāh (ylistys Jumalalle). [4] Suufilaisten veljeskuntien rituaalit pyrkivät hypnoottiseen tilaan ja ekstaattiseen transsiin myös fyysisten harjoitusten, kuten pyörimisen ja tanssin avulla. [3]
Elämäntapa ja vaikutusMuokkaa
Dervissit saattoivat asua veljeskunnan asuntoloissa tai olla maallikkoveljiä, mutta molemmissa tapauksissa he tulivat yleensä alemmista yhteiskuntaluokista. Keskiajalla dervissiyhteisöillä oli tärkeä poliittinen asema muslimimaissa, mutta nykyään ne ovat usein hallitusten valvomia, ja virallinen islam hyljeksii niiden teologisia näkemyksiä. Kerjäläisdervissejä kutsutaan fakiireiksi.[3]
LähteetMuokkaa
- Maristo, Joonas & Sergejeff, Andrei (toim.): Sanasto. Teoksessa: Aikamme monta islamia, s. 317–323. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-371-9.
ViitteetMuokkaa
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dervissit Wikimedia Commonsissa
