Deccanin sulttaanikunnat

viisi entistä valtakuntaa Intiassa

Deccanin sulttaanikunnat tarkoittavat viittä islaminuskoista sulttaanikuntaa, Bijapuria, Golkondaa, Ahmednagaria, Bidaria ja Beraria, jotka hallitsivat Deccanin ylänköä eteläisen Intian keskiosissa keskiajan loppupuolella. Näistä sulttaanikunnista tuli itsenäisiä valtioita, kun Bahmanin sulttaanikunta hajosi vuosina 1400–1500-lukujen taitteessa.[1]

Noin vuoden 1500 tilannetta kuvaava kartta: Vijayanagara vaaleanvihreällä etelässä, sulttaanikunnat sen pohjoispuolella.

Vaikka sulttaanikunnat kilpailivat keskenään, ne yhdistivät voimansa vuonna 1565 Talikotan taistelussa Vijayanagaraa vastaan.[2] Tähän taisteluun kaatui viimeinen hindujen hallitsema mahtivaltio Etelä-Intiassa.

Sulttaanikunnat hävisivät yksi toisensa jälkeen, kun suurmogulien valtakunta valloitti ne 1600-luvulla.

Bijapurin sulttaani Ibrahim Adil Shah II (hall. 1580−1627), Deccan-tyylinen miniatyyri 1600-luvulta.

Sulttaanit edistivät kuvataiteita: maalausta, kuvanveistoa ja arkkitehtuuria. Puhutaan ”Deccan-tyylistä” niin miniatyyrimaalauksissa[3] kuin rakennustaiteessakin.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Ravi Rikhye: The Five Kingdoms of the Bahmani Sultanate Orders of Battle History Magazine. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)
  2. HistoryMedRen.about.com
  3. Crafts in India
  4. The Hindu