David Petraeus

yhdysvaltalainen kenraali ja CIA:n johtaja

David Howell Petraeus (s. 7. marraskuuta 1952) on Yhdysvaltain maavoimien kenraali, joka toimi vuosina 2007–2008 Yhdysvaltain johtaman kansainvälisen liittouman joukkojen komentajana Irakissa, myöhemmin USCENTCOMin komentajana. CIA:n johtajana hän toimi vuosina 2011–2012.

David Petraeus
CIA:n pääjohtaja
Presidentti Barack Obama
Edeltäjä Leon Panetta
Seuraaja John O. Brennan
Henkilötiedot
Syntynyt7. marraskuuta 1952 (ikä 72)
Cornwall, New York, Yhdysvallat
Puoliso Holly Knowlton
Lapset 5
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Tutkinnot West Point
Princetonin yliopisto
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t) Yhdysvallat Yhdysvallat
Puolustushaara maavoimat
Palvelusvuodet 1974–2011
Sotilasarvo Kenraali
Komentajuudet International Security Assistance Force
United States Central Command
Multi-National Force – Iraq
Yhdysvaltain 101. maahanlaskudivisioona
Yhdysvaltain 82. maahanlaskudivisioona
Taistelut ja sodat Irakin sota
Afganistanin sota
Kunniamerkit The Legion of Merit
Bronze Star Medal

Irakin joukkojen komentajana

muokkaa

Petraeus onnistui rauhoittamaan Mosulin ollessaan alueen komentajana Irakin sodassa, mutta hänen jälkeensä paikalle tulleen komentajan aikana alkoivat väkivaltaisuudet. Petraeus valittiin Irakin joukkojen komentajaksi sovittelevan toimintatyylinsä takia kenraali George Caseyn seuraajaksi, Yhdysvaltain senaatti vahvisti hänen valintansa äänin 81-0. Petraeuksen tehtävänä oli Bagdadin rauhoittaminen, mitä pidettiin laajalti mahdottomana tehtävänä, koska siellä taistelevat keskenään toisilleen vihamieliset sunni- ja šiiamuslimit.[1]

Ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan Petraeus sanoi, että Irakin konfliktiin ei ole mitään sotilaallista ratkaisua. Rauhan edellytys on dialogi kaikkien osapuolten välillä. Tähän kuuluvat myös puolisotilaalliset ryhmittymät.[2]

Petraeus toimitti heinäkuussa 2007 väliraportin menestyksestä Irakissa, ja se osoitti liittouman edistyneen kuudessa 18 määritetystä mittarista. Lopullinen raportti luovutettiin senaatille 10. syyskuuta 2007. Los Angeles Times väitti 15. elokuuta julkaistussa jutussaan, että raportin takana ovat todellisuudessa Valkoisen talon edustajat, minkä Petraeus kielsi omassa todistuksessaan kongressille. Demokraatteja lähellä oleva MoveOn.org-järjestö julkaisi raportin julkaisupäivänä The New York Timesissa kokosivun ilmoituksen otsikolla ”General Petraeus or General Betray Us?”, jossa se syytti Petraeusta tietojen vääristelystä.[3]

Syyskuussa 2008 Petraeus jätti tehtävänsä ja hänen tilalleen nimettiin Raymond Odierno. Tämän jälkeen Petraeus toimi Yhdysvaltain keskisen komentokeskuksen, CENTCOMIN eli Central Commandin, päällikkönä. Hänen tehtävänään oli valvoa tilannetta Irakissa, Lähi-idässä ja Afganistanissa. Kesäkuussa 2010 hänet valittiin Yhdysvaltain Afganistanin-joukkojen komentajaksi aiemman komentajan Stanley McChrystalin jouduttua eroamaan.[4]

CIA:n johdossa

muokkaa

Kesäkuussa 2011 hänet valittiin Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun johtoon.[5] Hänen seuraajansa Nato-joukkojen Afganistanin-komentajana on kenraali John Allen.[6]

Petraeus ehti johtaa CIA:ta vain runsaan vuoden, sillä hän erosi tehtävästä marraskuussa 2012. Eron syynä oli julki tullut avioliiton ulkopuolinen suhde.[7] Petraeus paljasti salassa pidettäviä tietoja naiselle, joka kirjoitti hänestä elämäkertaa. Petraeus sai kaksi vuotta ehdollista vankeutta.[8]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Suomen Kuvalehti, tammikuu 2007
  2. No military solution to Iraq, U.S. general says 8.3.2007. CNN. Viitattu 30.6.2010. (englanniksi)
  3. MoveOn.org Ad Takes Aim at Petraeus 10.9.2007. ABC News. Viitattu 30.6.2010. (englanniksi)
  4. Yhdysvaltain senaatti vahvisti Petraeuksen valinnan (Archive.org) Helsingin Sanomat. 30.6.2010. Arkistoitu 3.7.2010. Viitattu 30.6.2010.
  5. Petraeus yksimielisesti CIA:n johtajaksi, viitattu 19.7.2011
  6. John Allen aloittaa Afganistanin Nato-joukkojen komentajana, viitattu 19.7.2011
  7. Hallamaa, Teemu: CIA:n johtaja Petraeus jättää tehtävänsä Yle Uutiset. 9.11.2012. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 10.11.2012.
  8. Iltalehti

Aiheesta muualla

muokkaa