Dartmouthin rautatieasema
Dartmouthin rautatieasema oli rautatieasema Devonin Dartmouthissa, Dart-joen rannalla. Se oli käytössä vuosina 1864–1972. Asemalta ei sen yli satavuotisen historian aikana lähtenyt yhtään junaa, eikä sinne asti edes rakennettu kiskoja. Sen sijaan asemalta liikennöivät Dartmouthin matkustajalautat, jotka veivät matkustajia joen toiselle puolelle Kingswearin rautatieasemalle.[1]
| Dartmouth | |
|---|---|
 Asemarakennus vuonna 2008. |
|
| Perustiedot | |
| Sijainti | |
| Paikkakunta | Dartmouth |
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Avattu | 16. elokuuta 1864 |
| Lakkautettu | 28. lokakuuta 1972 |
| Liikenne | |
| Liikennöitsijä(t) | British Railways (Western Region) |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | ei raiteita |
| Aiheesta muualla | |
Historia
muokkaaDartmouth oli 1850-luvulla tärkeä satamakaupunki, ja niinpä tuolloin tehtiin useita toteutumatta jääneitä suunnitelmia rautatien rakentamiseksi sinne. Yksi radan rakentamista suunnitelleista yhtiöistä oli South Devon Railway, jonka rata kulki Newton Abbotista Torreen lähellä Torquayta. Yhtiön rahat loppuivat kuitenkin kesken, eikä sillä ollut varaa jatkaa rataa Dartmouthiin asti. Ratayhteyttä rakentamaan perustettiin uusi yhtiö, Dartmouth and Torabay Railway, jonka tavoitteena oli jatkaa South Devon Railwayn rataa Dartmouthiin asti. Dartjoen yli vievän sillan rakentaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi ja kalliiksi. Niinpä yhtiö päätti sen sijaan tehdä joen vastarannalla olleesta Kingswearin asemasta linjan pääteaseman, josta matkustajat pääsisivät Dartmouthiin joen ylittävillä höyrylautoilla.[1]
Rautatie Torresta Paigntoniin avautui 2. elokuuta 1859. Radan jatke Brixham Roadin asemalle avautui lähes kaksi vuotta myöhemmin, ja yhteys Kingsweariin valmistui 16. elokuuta 1864. Samana päivänä Kingswearin kanssa avattiin myös Dartmouthin asema. Puinen asemarakennus oli yksikerroksinen, kadun puolella oli katos ja asemalta laiturille johti katettu kävelyväylä. Laituri oli kelluva, jotta lautat pystyivät käyttämään sitä kaikissa vuoroveden vaiheissa. Dartmouthin asemamestari sai enemmän palkkaa kuin Kingswearin asemamestari, sillä Dartmouthin asema oli tärkeä kauttakulkuväylä HMS Britannialle, josta myöhemmin tuli Britannian laivaston upseerikoulu Britannia Royal Naval College.[1]
Dartmouth and Torbay Railway yhdistettiin South Devon Railwayhin tammikuussa 1872, ja vuonna 1882 South Devon Railwaysta ja sen radasta Newton Abbotista Kingsweariin tuli osa Great Western Railway -yhtiötä. Tällöin linjalla kulki jo säännöllisiä pikajunavuoroja Lontoon Paddingtonin asemalle. Torbayta ympäröivää aluetta mainostettiin turistikohteena, ja kesäisin linjalla kulki paljon ylimääräisiä junavuoroja. Vuonna 1892 alun perin leveäraiteiseksi rakennettu Kingswearin rata muutettiin normaalilevyiseksi.[1]
Dartmouthista Kingsweariin kulkevia lauttoja liikennöi asemien avaamisesta lähtien ulkopuolinen yhtiö franchise-tyyppisellä sopimuksella. Tämä jatkui aina vuoteen 1901, jolloin Great Western Railway alkoi liikennöidä lauttavuoroja itse.[1]
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana matkustajaliikenne linjalla keskeytyi. Linjalla riitti siitä huolimatta liikennettä, sillä Dartmouthissa oli laivastotukikohta, jonne kuljetettiin sotilaita ja rahtia rautateitse. Toisen maailmansodan jälkeen matkustajaliikenne palautui ennalleen. Vuonna 1948 rata Dartmouthin ja Kingswearin asemat mukaan lukien sekä niiden välillä liikennöivät lautat siirtyivät osaksi British Railwaysin läntistä aluetta.[1]
1960-luvulla rautateiden matkustajamäärät Britanniassa alkoivat laskea, sillä monet siirtyivät maantieliikenteeseen.[1] Vuoden 1963 Beechingin leikkauksissa Dartmouthin asemaa ehdotettiin suljettavaksi,[2] vaikkakin itse rautatie Kingsweariin aiottiin pitää auki. Päätös Paigntonin ja Kingswearin välisen radan sulkemisesta tehtiin kuitenkin jo vuonna 1968. Vuoteen 1971 mennessä Kingsweariin liikennöi enää ainoastaan 12 junavuoroa päivässä kesän lomalaisia kuljettaneita junia lukuun ottamatta. Lauttayhteys Dartmouthiin sen sijaan oli vilkkaampi, sillä se oli myös paikallisten käytössä.[1]
Sulku-uhan vuoksi muodostettiin radan tukijoiden ryhmä, joka otti käyttöönsä nimen Dart Valley Light Railway (DVLR). Se alkoi neuvotella British Railwaysin kanssa linjan ostosta aikomuksenaan tehdä siitä museorautatie. DVLR sai lopulta ostettua linjan 30. joulukuuta 1972. British Railways oli kuitenkin ehtinyt sulkea Dartmouthin aseman 28. lokakuuta vuoden 1972 kesäaikataulun poistuttua käytöstä. Museoliikenne linjalla alkoi seuraavan vuoden kesäaikataulun astuessa voimaan. DVLR vaihtoi 1990-luvulla nimensä Paignton and Dartmouth Steam Railwayksi ja myöhemmin Dartmouth Steam Railwayksi.[1]
Dartmouth Steam Railway vastaa nykyään lauttaliikenteestä Kingswearin ja Dartmouthin välillä. Dartmouthin asemaa ei ole avattu uudelleen, mutta se on entisöity ja maalattu Great Western Railwayn väreihin. Se on käytössä ravintolana.[1]