Dario Niccodemi

Dario Niccodemi (1874 Livorno, Italia1934 Rooma, Italia) oli italialaissyntyinen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Niccodemi vietti nuoruutensa Buenos Airesissa. Hän tutustui ranskalaiseen näyttelijään Réjaneen 1900, ryhtyi tämän sihteeriksi ja käänsi ja sovitti tälle italialaisia näytelmiä. Näin hän oppi erilaisia tekniikoita, joita hän myöhemmin käytti muun muassa näytelmässä L'aigrette (kolminäytöksinen komedia, 1912).

Hänen komediansa edustavat pilkallista ja sentimentaalista porvarisdraamaa, jossa henkilöiden esikuvat ovat vuosisadan alun yhteiskunnasta.

Hän perusti vuonna 1921 teatteriseurueen, kirjoitti romaaneja (Il romanzo di scampolo) ja kaksi oopperalibrettoa, Scampolon, jonka sävelsi Camussi, ja La ghibellinan, jonka sävelsi Bianchi.

Hän kirjoitti myös näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia, esimerkiksi Scampolo (myös elokuva, 1928), La nemica, L'alba, il giorno, la notte, La maestrina (myös elokuva, 1942). Hän toteutti ensimmäisen esityksen Luigi Pirandellon näytelmästä Kuusi henkilöä etsii tekijää roomalaiseen Teatro Valleen. Hänen ihailijoitaan oli muun muassa Leo Tolstoi, joka kirjoitti pitävänsä enemmän Niccodemin La nemicsta kuin Pirandellon näytelmistä ja Vergan romaaneista[1].

Suomeksi on esitetty ainakin näytelmät Scampolo ja L'alba, il giorno, la notte (Aamu, päivä ja yö)[2]

LähteetMuokkaa

  1. Cfr. AA.VV., I giganti – Lev Tolstoj, Mondadori, 1970, p. 123.
  2. Otavan Iso tietosanakirja osa 6.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Dario Niccodemi