Damaskoksen linnoitus
Damaskoksen linnoitus on keskiaikainen linnoitus Syyrian pääkaupunki Damaskoksessa. Nykyisin se on osa Unescon maailmanperintöluettelon Damaskoksen vanhankaupungin kohdetta. Linnoitus sijaitsee vanhan kaupunginmuurin luoteisosassa. Varhaisia linnoituksia oli nykyisen linnoituksen paikalla mahdollisesti jo hellenistisellä kaudella, mutta nykyisen linnoituksen voidaan katsoa saaneen alkunsa seldžukkien kaudella 1000-luvun lopulla. Myöhemmin linnoitusta rakennettiin edelleen ja ajoittain se kärsi tuhoja kaupnugin hallinnasta käydyissä taisteluissa ja maanjäristyksissä. Sen sisätiloja käytettiin vankilana aina 1980-luvulle saakka. Nykyisin linnoituksella on tehty kunnostustöitä ja arkeologisia kaivauksia.
| Damaskoksen linnoitus | |
|---|---|
 Linnoitusta vuonna 2009. |
|
| Sijainti |
Damaskos Syyria |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | linnoitus |
| Valmistumisvuosi | 1000-luku (nykyisellään) |
 |
|
Linnoitus muokkaa
Damaskoksen linnoitus sijaitsee Damaskoksen vanhankaupungin kaupunginmuurien luoteisnurkassa. Sen pohjoispuolella virtaa kaupungin läpi kulkeva Baradajoki, sekä Banyaspuro. Linnoituksen eteläpuolella sijaitsee Suq al-Hamidiye, itäpuolella Suq al-Asruniye ja länsipuolella Sharia al-Thawra. Itse linnoitus on suurin piirtein neliskulmainen.[1] Se käsittää 12 tornia ja 3 pääasiallista porttia.[2]
Historia muokkaa
Mahdolliset varhaiset linnoitukset muokkaa
Arkeologisissa kaivauksissa nykyisen linnoituksen paikalta on tehty löytöjä, jotka on ajoitettu varhaiselle pronssikaudelle. Vielä tuolloin paikalla ei kuitenkaan välttämättä ollut varsinaista kaupunkia, vaan hajanaista asutusta. Linnoitus on vielä myöhempää perua. Damaskos muodostui paikalle, jolla ei ole joidenkin muiden kaupunkien tapaista kukkulaa, jollaisille linnoituiksia usein rakennettiin.[3] Jonkinlainen linnoitus rakennettiin ehkä kuitenkin hellenistisellä kaudella Zeuksen temppelin länsipuolelle samalle paikalle, jolle myöhempiä linnoituksia rakennettiin. Hellenistisen linnoituksen mainitsee Josephus.[4] Roomalaiset rakennuttivat paitsi kaupunginmuurin, mutta myös linnoituksen (castrum). Roomalaisen linnoituksen sijaintia ei tunneta varmuudella, mutta mahdollisesti he uudelleenrakennuttivat vanhaa hellenististä linnoitusta.[5]
Nykyinen linnoitus muokkaa
Arabit valtasivat Damaskoksen vuonna 635.[6] Umaijadit eivät ilmeisesti kokeneet tarvetta linnoittaa pääkaupunkinaan toiminutta Damaskosta.[7] Ensimmäiset merkit muslimien rakennuttamasta linnoituksesta ovat seldžukkien kaudelta 1000-luvun lopulta. Ristiretkeläisten uhkaamat buridit rakennuttivat linnoitusta edelleen 1130-luvulla. Linnoituksesta tuli myös ensimmäistä kertaa paikallisen hallitsijan asunto buridihallitsija Taj al-Mulk Burin kaudella.[8] Nur al-Dinin zangidien ja hänen seuraajansa Salah al-Dinin (länsimaalaisittain Saladinin) aijubidien kausilla linnoitusta ja kaupunginmuuria paranneltiin huomattavasti.[9] Huomattavimpia rakennustöitä teki Salah al-Dinin seuraaja al-Adil, jonka kaudella aikaisemmat linnoitustyöt olivat kärsineet merkittäviä tuhoja maanjäristyksessä, sekä kaupungin hallinnasta käydyissä taisteluissa. Vanhan linnoituksen puolustusvarustukset olivat myös vanhentuneet piirityssodankäynnin muutosten takia. Al-Adilin muutokset olivat huomattavia ja osia linnoituksen muurista purettiin ja jälleenrakennettiin kokonaan. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1203 ja ne valmistuivat vuonna 1216.[10]
Piiirityksiä ja taisteluja muokkaa
Mongolit hyökkäsivät aijubidien hallitsemaan Syyriaan ja Aleppo kukistui jo tammikuussa 1260. Alppon kukistumisen jälkeen aijubidihallitsijat hylkäsivät Damaskoksen, joka vallattiin aluksi suhteellisen verettömästi helmikuussa 1260. Linnoituksen varuskunta päätti kuitenkin kapinoida aijubidien lupailtua avustusarmeijan saapumista, jolloin mongolit tuhosivat linnoituksen länsimuurin katapulteilla (trebuchet). Varuskunnan kukistuttua mongolit purkivat linnoituksen muureja estääkseen mahdolliset tulevat kapinat. Mongolit kärsivät kuitenkin vielä samana vuonna tappion Ain Jalutin taistelussa, jota seurasi mamelukkien valtakausi. Mamelukkihallitsija Baibars toteutti mittavia jälleenrakennustöitä linnoituksella. Mongolitaustaiset il-kaanit uhkasivat Damaskosta jälleen vuonna 1300. Tällä kertaa itse linnoitus ei kuitenkaan kukistunut, vaikka mnogolien onnistui vallata muu kaupunki.[11] Mamelukkihallitsija Barquqin joukot valtasivat linnoituksen alueen kapinoineelta kuvernööriltä vuonna 1382. Merkittävää tuhoa aiheutti Timur Lenkin toteuttama Damaskoksen piiritys vuonna 1401. Linnoituksen pieni varuskunta puolustautui jonkin aikaa ylivoimaisia joukkoja vastaan, mutta antautui piirittäjien onnistuttua räjäyttämään linnoituksen suuren luoteistornin.[12] Mamelukkeja seuranneiden osmanien kaudella linnoitus oli Damaskoksen osmanihallinnon keskus.[13]
Nykyaika muokkaa
Linnoituksen sisätiloja käytettiin vankilana aina 1980-luvulle saakka.[14] Linnoituksesta tuli osa vuonna 1979 nimitettyä Damaskoksen vanhankaupungin Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta. Linnoitus on yksi harvemmista keskiajalta säilyneistä Damaskoksen kohteista, joista suurin osa on peräisin osmanien valtakaudelta.[15] Sisätiloja on myöhemmin kunnostettu.[14] Syyrian sisällissodan sytyttyä vuonna 2011 Unesco määritteli Syyrian maailmanperintökohteet vaarantuneiksi.[2] Itse linnoitus säästyi taistelujen suuremmilta vahingoilta.[16] Taistelujen Damaskoksessa myöhemmin rahoituttua linnoituksella on aloitettu uusia arkeologisia kaivauksia ja kunnostustöitä.[2]
Lähteet muokkaa
- Ross Burns: Damascus : a history. 2. painos. Routledge, 2019. ISBN 978-1-351-05522-2. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Burns 2019, s. 215, 346
- ↑ a b c Sukhada Tatke: Damascus citadel restoration in progress, UNESCO to decide fate of Syrian heritage sites Euronews. Viitattu 6.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Burns 2019, s. 12-14
- ↑ Burns 2019, s. 56
- ↑ Burns 2019, s. 109
- ↑ Burns 2019, s. 125
- ↑ Burns 2019, s. 173
- ↑ Burns 2019, s. 186
- ↑ Burns 2019, s. 196, 209
- ↑ Burns 2019, s. 215-216
- ↑ Burns 2019, s. 234-239
- ↑ Burns 2019, s. 255-257
- ↑ Burns 2019, s. 299
- ↑ a b Burns 2019, s. 217
- ↑ Ancient City of Damascus World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 6.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Damascus medieval citadel bus bomb blast kills four BBC News. BBC. Viitattu 6.9.2022. (englanniksi)