Dagobert I

Dagobert I (60519. tammikuuta 639) oli Austrasian kuningas 623–634 ja koko frankkien valtakunnan kuningas 629–639. Hän oli Klotar II:n vanhin poika.[1]

Dagobert I. Emile Signolin maalaus 1800-luvulta.

Dagobert vahvisti asemiaan solmimalla ystävyyssopimuksen Bysantin keisarin Herakleioksen kanssa. Hän taisteli slaaveja vastaan sekä lähetti vuonna 631 Espanjaan armeijan tukemaan Svintilaa. [1]

Vuonna 632 Austrasian ylimystö ryhtyi kapinaan major domus Pipin I:n johdolla. Vuonna 634 Dagobert luopui Austrasian hallinnasta ja nimitti kolmivuotiaan poikansa Sigebertin Austrasian kuninkaaksi pitääkseen Austrasian ylimystön tyytyväisenä.

Dagobert siirsi pääkaupungin Pariisiin, jonka keskeisempi sijainti auttoi hallitsemaan koko valtakuntaa tehokkaammin. Dagobertin aikana valtakunta vaurastui ja taiteet kukoistivat, mikä voidaan päätellä aikakauden rikkaista hautalöydöistä ja kirkkojen kultasepäntöistä. Dagobert uudisti frankkien lait, tuki koulutusta ja taiteita sekä perusti Saint-Denisin luostarin. [1]

Dagobert kuoli Saint-Denisin luostarissa, ja hän oli ensimmäinen Ranskan hallitsijoista, joka haudattiin Saint-Denisin basilikaan.

Puolisot ja lapsetMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Dagobert I Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.8.2012. englanti

Aiheesta muuallaMuokkaa