Cunninghamin laki
Cunninghamin laki (engl. Cunningham's law) on laki, jonka mukaan ”paras tapa saada oikea vastaus Internetissä ei ole kysyä kysymystä, vaan kirjoittaa väärä vastaus”[1][2].
Ward Cunningham itse lievensi vuonna 2015 omistajuuttaan lakiin (tai suhtautuu lakiin epävarmasti) kutsumalla sitä ”vääräksi lainaukseksi, joka kumoaa itsensä levittäytymällä internetissä” ja sanomalla, että hän ”en ole milloinkaan ehdottanut kysymyksen esittämistä väärällä vastauksella”[3].
Pääpiirteet
muokkaaCunninghamin lain ehdottajana pidetään entistä Intelin johtajaa Stephen McGeadya. McGeady viittasi vuonna 2010 The New York Timesin kieliblogissa keskusteluun, jonka hän kävi 1980-luvulla Wikin (WikiWikiWeb 1995) keksijän Cunninghamin kanssa[4][5]. Steven McGeadyn mukaan Cunningham antoi hänelle tämän neuvon hetken mielijohteesta 1980-luvun alussa, joten McGeady nimesi tämän Cunninghamin laiksi.[6][7]
Vaikka laki viittasi alun perin vuorovaikutukseen Usenetissä, sitä on käytetty kuvaamaan muiden verkkoyhteisöjen, kuten Wikipedian toimintaa.[8]
Se on synonyymi ranskankieliselle ilmaisulle ”prêcher le faux pour savoir le vrai" (saarnaa väärästä tunteaksesi todellisen), ja erään teorian mukaan Cunninghamin laki on muunnos tästä ranskankielisestä ilmaisusta[9][5].
Tämän lain sanotaan liittyvän psykologiseen motivaatioon ajatella, että ihminen ei halua vaivata itseään vastaamalla kysymykseen, joka on vain avunhuuto. Jos kysymys on sen sijaan lähtökohdiltaan tai perustavanlaatuisesti väärässä, ihminen tuntee tarvetta korjata virheen[10].
Fiktiivisen kirjallisuuden hahmo Sherlock Holmes on tehnyt lakiin epäsuorasti viittaavia lausuntoja, joita voidaan pitää merkkinä siitä ikään kuin hän olisi tiennyt tästä laista[11][12][13]. Tämän voi huomata repliikeistä romaanissa Neljän merkki[11][12][13].
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Attorney (Legal Services) Cunningham Law (arkisto2 (Internet Archive), arkistoitu: 16.12.2023) LocalBizNetwork. Arkistoitu 16.12.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Pena3368 (nimimerkki): Urban Dictionary: Cunningham's law (arkisto 2 (Internet Archive), arkistoitu 8.11.2020) Urban Dictionary. 20.2.2020. Arkistoitu 16.12.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Cunningham, Howard G.: NOT CUNNINGHAM'S LAW - Ward Cunningham (Kanava: th.ai) YouTube. 18.10.2015. Arkistoitu 11.12.2021. ”I never suggested asking questions by posting wrong answers.” Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Donnellan, Kevin: I spent a week being wrong online (Otsikko suomeksi: ”Vietin viikon olemalla väärässä verkossa”, arkisto 2 (Archive.today) arkistoitu: 16.12.2023) The Outline. 9.10.2019. Bustle. Arkistoitu 19.4.2021. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b —: 詭弁、あら捜しなど、ネット上で良く見る書き込みはある法則に基づいていた。目からウロコの面白い10の法則・効果 (Otsikko suomeksi: ”Netissä näkee usein epäloogista tai harhaanjohtavaa argumentointia, kuten kiemurtelua ja epärehellistä tulkintaa. Nämä kirjoittaminen pohjautuvat tiettyihin sääntöihin tai ilmiöihin. Tässä on 10 mielenkiintoista esimerkkiä.” arkisto2, (Archive.today), arkistoitu 5.12.2018) Karapaia / Tiede ja tekniikka. 11.8.2016. Karapaia. Arkistoitu 11.10.2018. Viitattu 16.12.2023. (japaniksi)
- ↑ Jurisimprudence (arkisto2 (Archive.today), arkistoitu 16.12.2023) Schott's Vocab Blog. 31.5.2010. Arkistoitu 27.6.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ McGeady, Steven: Cunningham's Law (Kommentti nro 119 (päivätty 30.8.2010): ”n.b. named after Ward Cunningham, a colleague of mine at Tektronix. This was his advice to me in the early 1980s with reference to what was later dubbed USENET, but since generalized to the Web and the Internet as a whole. Ward is now famous as the inventor of the Wiki. Ironically, Wikipedia is now perhaps the most widely-known proof of Cunningham's Law.” arkisto2 (Archive.today)) Schott's Vocab / The New York Times. 28.5.2010. The New York Times Company. Arkistoitu 4.12.2013. ”Huom.! nimetty Ward Cunninghamin mukaan, joka oli kollegani Tektronixilla. Tämä oli hänen neuvonsa minulle 1980-luvun alussa viitaten siihen, mitä myöhemmin kutsuttiin USENETiksi, mutta sittemmin se on yleistynyt Webiin ja koko Internetiin. Ward on nyt kuuluisa wikin keksijänä. Ironista kyllä, Wikipedia on nyt ehkä laajimmin tunnettu todiste Cunninghamin laista.” Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Friedman, Nancy: Word of the Week: Cunningham's Law (Otsikko suomeksi: ”Viikon sana: Cunninghamin laki”, arkisto2 (Archive.today), arkistoitu: 5.1.2013) Fritinancy. 31.5.2010. Friedman, Nancy. Arkistoitu 2.2.2012. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Littman, Garry: If the country were run on the internet it would be permanent civil war (Otsikko suomeksi: ”Jos maata johdettaisiin internetissä, se olisi pysyvä sisällissota” arkisto2 (Internet Archive), arkistoitu: 16.12.2023) Bilan. 4.2.2014. Tamedia. Arkistoitu 16.12.2023. ”This is the internet equivalent of the French expression: prêcher le faux pour savoir le vrai.”; suomennettuna: "Tämä on internetin vastine ranskalaiselle ilmaisulle: prêcher le faux pour savoir le vrai.” Viitattu 16.12.2023. (englanniksi) ja lyhyesti (ranskaksi)
- ↑ Ahola, Jussi: Cunningham’s Law and human motivation (Otsikko suomeksi: ” Cunninghamin laki ja ihmisen motivaatio”, arkisto2 (Internet Archive), arkistoitu: 3.2.2021) Medium. 1.6.2014. A Medium Corporation. Arkistoitu 19.2.2022. Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Doyle, Arthur Conan: The Sign of Four/Chapter 8 (Julkaistu englanninkielisessä Wikiaineistossa alun perin vuonna 2006, lainaus luvusta 8: ”The main thing with people of that sort,' said Holmes, as we sat in the sheets of the wherry, 'is never to let them think that their information can be of the slightest importance to you. If you do, they will instantly shut up like an oyster. If you listen to them under protest, as it were, you are very likely to get what you want”) Wikisource. 1890. Wikimedia Foundation. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Doyle, Arthur Conan: ”Baker Streetin palkkasoturit”, Neljän merkki. (Lainaus, s.82: "”Tuon tyyppisten ihmisten kanssa puhuessa”, sanoi Holmes, kun istuimme veneessä, ”on varottava paljastamasta, että heidän tietonsa ovat vähänkään tärkeitä. Muuten he sulkeutuvat kuin simpukat. Kun heitä kuuntelee ikään kuin vastustelleen, on hyvät mahdollisuudet saada haluamansa.”") Suomentanut Jussi Korhonen. Basam Books, 2009. ISBN 978-952-5734-42-3 Finna:anders.899115
- ↑ a b Alexander, Sharí: Why Being Wrong Makes You Right (Otsikko suomeksi: ”Miksi väärässä oleminen tekee sinut oikeaksi” arkisto2 (Internet Archive), arkistoitu: 12.2.2017) Elevated. 12.1.2017. Sharí Alexander. Arkistoitu 16.12.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)