Constance Smith
Constance Smith (7. helmikuuta 1929 Limerick, Irlanti – 30. kesäkuuta 2003 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli irlantilainen näyttelijä, jonka lyhyt ura oli huipussaan 1950-luvun alussa. Hänet löydettiin 1946 Hedy Lamarr -näköiskilpailusta, ja Hollywood-sopimuksen hän sai 1950. Smithin ura alkoi hiipua jo 1950-luvun aikana, ja viimeisen elokuvansa hän teki 1959 Italiassa. Smith kärsi jo uransa aikana mielenterveysongelmista ja alkoholismista. Uransa jälkeen hän joutui vankilaan puukotettuaan puolisoaan Paul Rothaa. Smith eli viimeiset vuotensa kodittomana.
| Constance Smith | |
|---|---|
 Constance Smith elokuvassa Mies ullakolla (1953). |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. helmikuuta 1929 Limerick, Irlanti |
| Kuollut | 30. kesäkuuta 2003 (74 vuotta) |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
Bryan Forbes Araldo di Crollalanza Paul Rotha |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1947–1959 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Nuoruus muokkaa
Constance Smith syntyi helmikuussa 1929 Irlannin Limerickissä.[1] Toisten lähteiden mukaan hän olisi syntynyt jo vuoden 1928 tammi- tai helmikuussa.[2] Constance oli vanhin perheen 11 lapsesta, joista kuitenkin osa kuoli jo vauvaiässä.[1]
Smithit olivat hyvin köyhiä, ja he muuttivat taloudellisista syistä Limerickistä Dubliniin. Tilanne ei kuitenkaan helpottanut, ja he elivät äärimmäisessä köyhyydessä Ranelagh’n alueella yksihuoneisessa asunnossa.[2][3] Perheen isä kuoli tuberkuloosiin vuonna 1944, ja Constance joutui jättämään koulun kesken auttaakseen perheen elannossa.[1]
Ura muokkaa
Constancen äiti ilmoitti 1946 tyttärensä Dublinissa Hedy Lamarr -näköiskilpailuun, jonka Constance myös voitti. Hänet kutsuttiin sen ansiosta viihdeyritys The Rank Organizationin koe-esiintymiseen, joka johti seitsemänvuotiseen sopimukseen Rankin kanssa. Yritys lähetti Smithin Lontooseen kouluunsa, jossa oppilaille opetettiin etikettiä, arvokkuutta ja näyttämötaitoja. Rank yritti myös piilottaa Smithin irlantilaisuuden, mutta tämä ei suostunut vaihtamaan nimeään eikä muuttaa aksenttiaan.[3][2]
Smith alkoi saada rooleja englantilaisista b-elokuvista, ja hän sai huomiota Kadun kasvatista (1950), jossa hän näytteli irlantilaista sisäkköä.[4] 20th Century Foxin Darryl F. Zanuck teki Smithin kanssa sopimuksen.[2]
Smith valittiin Yhdysvalloissa Kaksi maailmaa -elokuvan pääosaan, mutta miespääosan esittäjä Tyrone Power piti Smithiä kuitenkin liian kokemattomana ja hänet korvattiin Ann Blythillä.[1] Smith näytteli seuraavina vuosina useissa elokuvissa, mutta hänen tekemänsä elokuvat eivät menestyneet erityisen hyvin. Smithin elokuvia olivat muun muassa Tulipaholainen (1952), Suursuon vangit (1952), Kultaisen kondorin aarre (1953), Taksi (1953) ja Mies ullakolla (1953).[2]
Smithin ja Foxin sopimus päättyi vuoteen 1953, jolloi hän kärsi todennäköisesti mielenterveysongelmista ja alkoholismista. Smith oli tehnyt sopimuskautenansa abortin Foxin painostuksesta, ja hänen liittonsa Bryan Forbesin kanssa oli loppumassa.[1][2] Smith teki 1950-luvulla joitakin elokuvia Englannissa ja Italiassa. Italiassa häntä mainostettiin ruskeahiuksisena Grace Kellynä. Smithin viimeinen elokuva oli La congiura dei Borgia (1959).[2]
Yksityiselämä: avioliitot, alkoholismi ja mielenterveysongelmat muokkaa
Smith oli 1951–1955 naimisissa brittiläisen elokuvantekijän ja kirjailijan Bryan Forbesin kanssa. Smith pyysi avioeroa uskottomuuden takia. Forbes meni vielä vuoden 1955 aikana naimisiin näyttelijä Nanette Newmanin kanssa. Smith meni 1956 Italiassa naimisiin entisen fasistipoliitikon pojan Araldo di Crollalanzan kanssa.[3] Heidän liittonsa kuitenkin mitätöitiin myöhemmin. Smith yritti vuonna 1958 ensimmäisen kerran itsemurhaa ottamalla yliannostuksen barbituraatteja.[1]
Smith tapasi Italiassa myös brittiläisen dokumentaristi Paul Rothan, joka oli 20 vuotta häntä vanhempi.[1] Heitä yhdisti kiinnostus vasemmistopolitiikkaan ja jazziin, mutta myös rankka juominen. Smithin ja Rothin suhde olikin hyvin myrskyisä. Smith puukotti joulukuussa 1961 Rothaa haaroihin ja viilsi itseään ranteeseen. Smith tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen. Toisen kerran hän puukotti Rothaa 1968 ja kolmannen kerran 1975. Smith yritti myös useita kertoja itsemurhaa. Tästä huolimatta Rotha ja Smith olivat naimisissa 1974–1979.[2]
Smith eli vimeiset vuotensa rahattomana ja kodittomana, ja oikestaan kaikki vanhat yhteydet katkesivat 1980-luvun puolivälissä.[2] Hän työskenteli satunnaisesti siivojana, mutta kärsi jatkuvasti alkoholismista ja huumeriippuuvuudesta. Hän vietti välillä aikaa psykiatrisissa sairaaloissa ja turvakodeissa.[3] Smith kuoli kesäkuussa 2003 Lontoon Islingtonissa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Sharon Slater: Who Was Constance Smith? 8.1.2013. Limerick's Life. Viitattu 9.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Lawrence William White: Alcohol in the DIB: Constance Smith 15.10.2020. The Royal Irish Academy. Viitattu 9.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Rosemary Rogers: Constance Smith: A Hollywood Tragedy Irish America. Viitattu 9.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Campbell Spray: The forgotten Irish starlet who fell into tragic downward spiral Independent.ie. 12.5.2013. Viitattu 9.4.2023. (englanniksi)