Concertgebouw-orkesteri

Kuninkaallinen Concertgebouw-orkesteri (holl. Koninklijk Concertgebouworkest) on Alankomaiden tunnetuin sinfoniaorkesteri ja sitä pidetään yhtenä maailman kuuluisimmista: esimerkiksi 2008 Gramophone-lehti valitsi sen maailman parhaaksi klassisen musiikin orkesteriksi[1]. Se on nimetty Concertgebouw-rakennuksen (holl. konserttitalo) mukaan, jossa orkesteri pitää konserttinsa. Kuningatar Beatrix myönsi orkesterille kuninkaallisuuden arvon vuonna 1989.

Concertgebouw-orkesterin samanniminen konserttitalo

Historiaa muokkaa

Konserttitalon avajaiskonsertti pidettiin 11. huhtikuuta 1888, mutta Concertgebouw-orkesterin ensimmäinen konsertti oli hieman myöhemmin, 3. marraskuuta 1888, ja sitä johti orkesterin ensimmäinen pääkapellimestari Willem Kes.

Vuonna 1895 Willem Mengelbergistä tuli pääkapellimestari, ja hänen kautensa kesti peräti puoli vuosisataa. Hänen ansiokseen lasketaan orkesterin tason nostaminen kansainväliselle tasolle. Vuosina 1945–1949 orkesterin pääkapellimestarina toimi Eduard van Beinum. Hänen kuoltuaan äkillisesti Bernard Haitink ja Eugen Jochum ottivat hoitaakseen toimen, ja Haitink olikin orkesterin pääkapellimestarina aina vuoteen 1988 asti.

Riccardo Chailly oli pääkapellimestari vuodet 1988–2004: hän oli ensimmäinen ei-alankomaalainen tässä tehtävässä. Vuosina 2004–2015 orkesteria johti latvialainen Mariss Jansons. Hänen jälkeensä pääkapellimestarina on toiminut Daniele Gatti vuosina 2016–2018. Gatti joutui eroamaan Me Too -kampanjan tuloksena.[2].

Orkesterin asema ja ikä huomioon ottaen on ainutlaatuista, että Concertgebouw-orkesterilla on ollut vain seitsemän musiikillista johtajaa, mikä on ollut yksi niistä tekijöistä, jotka ovat muodostaneet orkesterin persoonalliseen sointimaailmaan, jota on toisinaan luonnehdittu tyypillisen hollantilaiseksi. Concertgebouw-orkesteri on vakiinnuttanut asemansa yhtenä harvoista huippuorkestereista maailmalla, ja lähes tuhat orkesterin levytystä ovat myös tuoneet osan tästä maineesta.

Kesäkuussa 2022 orkesterin johtajaksi nimitettiin Klaus Mäkelä. Mäkelän muut työt Oslossa ja Pariisissa aiheuttivat järjestelyn, että hän toimii Amsterdamissa orkesterin taiteellisena partnerina ja viiden vuoden kuluttua elokuussa 2027 orkesterin ylikapellimestarina.[2]

Pääkapellimestarit muokkaa

 
Concertgebouw-orkesteri konserttitalossaan

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. The world's greatest orchestras. Gramophone, 2008, nro December, s. 44, 45.
  2. a b Klaus Mäkelä valittiin ”maailman parhaan orkesterin” johtoon – Concertgebouwin ”sointi teki heti unohtumattoman vaikutuksen”. HS 10.6.2022.

Aiheesta muualla muokkaa