Charlie Gardiner

kanadalainen jääkiekkoilija
(Ohjattu sivulta Chuck Gardiner)

Charles Robert "Chuck" Gardiner (31. joulukuuta 1904 Edinburgh, Yhdistynyt kuningaskunta13. kesäkuuta 1934 Winnipeg, Kanada) oli kanadalainen jääkiekkomaalivahti, joka pelasi NHL-joukkue Chicago Black Hawksissa 1927–1934. Hän voitti urallaan kahdesti Vezina Trophyn liigan parhaana maalivahtina, ja viimeisellä kaudellaan hän oli voittamassa Stanley Cupia joukkueensa kapteenina. Gardiner oli pelannut finaaleissa pahasti sairastuneena, ja hän kuoli pian mestaruuden jälkeen sairauden aiheuttamiin komplikaatioihin. Gardineria pidetään NHL:n alkuaikojen parhaimpiin kuuluvana maalivahtina, ja hänet on valittu muun muassa Hockey Hall of Fameen.

Charlie Gardiner
Henkilötiedot
Syntynyt31. joulukuuta 1904
Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut13. kesäkuuta 1934 (29 vuotta)
Winnipeg, Manitoba, Kanada
Kansalaisuus Kanada Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi Chuck
Pelipaikka maalivahti
Hanska oikea
Pituus 183 cm
Paino 80 kg
Sarja NHL
Pelaajaura
Pääsarjaura 1927–1934
Seurat Chicago Black Hawks (NHL)
Hockey Hall of Fame

1945

Nuoruus ja junioriura

muokkaa

Gardiner syntyi Edinburghissa vuonna 1904. Hän muutti perheensä mukana seitsemänvuotiaana Kanadan Winnipegiin.[1]

Charlie Gardiner aloitti Kanadassa jääkiekon. Hänet laitettiin maalivahdiksi, sillä hän oli oppinut luistelemaan vasta kahdeksanvuotiaana ja oli monia muita pelaajia hitaampi.[2] Gardiner pelasi 1921–1924 manitobalaisessa MJHL-junioriliigassa Winnipeg Tigersin joukkueessa.[3]

Amatööreistä NHL:ään

muokkaa

Gardiner pääsi syksyllä 1924 amatöörijoukkue Selkirk Fishermenin miesten joukkueeseen. Hän pelasi kauden aikana kaksi nollapelia ja päästi vain 1,83 maalia ottelua kohden. Seuraavaksi kaudeksi Gardiner siirtyi kovempitasoisemmassa sarjassa pelaavaan Winnipeg Maroonsiin, jota hän edusti kahden kauden aikana 74 runkosarja- ja 8 pudotuspeliottelussa.[1]

NHL-joukkue Chicago Black Hawks teki sopimuksen Gardinerin kanssa kaudeksi 1927–1928. Hänen piti alkujaan olla Hughie Lehmanin kakkosmaalivahtina, mutta hän vei nopeasti paikan Lehmanilta. Gardiner päästi huonosti pelanneessa joukkueessa 2,85 maalia ottelua kohden.[1] Vaikka Black Hawks oli kauden 1928–1929 aikana surkea ja voitti seitsemän 48 ottelusta, Gardiner päästi vain 1,85 maalia ottelua kohden.[4] Hän piti kauden aikan myös viisi nollapeliä.[1]

Gardiner oli tärkeässä roolissa, kun Black Hawksin peli alkoi kehittyä kauden 1929–1930 aikana. Kaudella 1930–1931 Gardiner torjui eniten nollapelejä koko sarjassa, 12. Hänet valittiin kauden päätteeksi NHL:n tähdistökentälliseen. Seuraavalla kaudella hän sai lisäksi Vezina Trophyn.[1]

Viimeinen kausi: Stanley Cup ja kuolema

muokkaa

Gardiner tunnettiin hyvän maalivahtipelinsä lisäksi taidoistaan neuvoa muita pelaajia kentällä. Tämän ansiosta hänet valittiinkin kaudeksi 1933–1934 Black Hawksin kapteeniksi.[1] Black Hawks pääsi pudotuspeleihin, mutta joukkue ei kuulunut kuitenkaan sarjan suosikkeihin. Se oli tehnyt runkosarjassa vain 88 maalia 48 ottelussa. Black Hawks voitti kuitenkin Stanley Cup -finaaleissa Detroit Red Wingsin. Voiton keskeisin tekijä oli Gardinerin maalivahtipeli. Hän voitti kauden päätteeksi toisen Vezina Trophynsä.[5]

Gardiner oli kärsinyt kauden 1933–1934 aikana pitkään risatulehduksesta, joka aiheutti hänelle pahoja kipuja.[4] Palattuaan kotiin Winnipegiin Stanley Cup -voiton jälkeen hän ajautui 13. kesäkuuta 1934 koomaan ja kuoli tulehduksen aiheuttamaan aivoverenvuotoon.[5]

Gardiner pelasi vain seitsemän kautta NHL:ssä. Hän päästi vain 2,02 maalia ottelua kohden pelaamissaan 316 runkosarjaottelussa. Nollapelejä hänellä oli runkosarja- ja pudotuspelit yhteenlaskettuna 47.[6]

Pelityyli

muokkaa

Gardiner oli nopea maalivahti, ja sekä hänen kätensä että jalkansa liikkuivat nopeasti. Vastapuolen pelaajat onnistuivat hyvin harvoin yllättämään häntä. Gardiner oli saanut uransa alussa hyökkääjätähti Duke Keatsilta oppia ymmärtämään hyökkääjiä, minkä ansiosta Gardiner osasi hyvin ennakoida hyökkääjien liikkeitä läpiajotilanteissa.[1]

Gardiner oli todella kova kilpailija, ja hän saattoi joskus jopa syöksyä pelaajien keskelle kiekon napatakseen.[1]

Tunnustukset

muokkaa

Gardinerin ura jäi lyhyeksi, mutta häntä pidetään NHL:n alkuaikojen parhaimpiin kuuluvana maalivahtina.[1] The Hockey News -lehti arvosti hänet vuonna 1998 jääkiekon historian 76:nneksi parhaaksi pelaajaksi. Gardiner on valittu lisäksi useisiin kanadalaisiin urheilun kunniagallerioihin. Hänet on valittu Hockey Hall of Fameen, Canada’s Sports Hall of Fameen, Manitoba Sports Hall of Fameen ja Manitoba Hockey Hall of Fameen.[7]

Saavutusluettelo

muokkaa

Tilastot

muokkaa
    Runkosarja[3]   Pudotuspelit[3]   Palkinnot  
Kausi Joukkue Liiga O V H T NP PMK O V H T NP PMK
1927–1928 Chicago Black Hawks NHL 40 6 32 2 3 2,83
1928–1929 Chicago Black Hawks NHL 44 7 29 8 5 1,85
1929–1930 Chicago Black Hawks NHL 44 21 18 5 3 2,42 2 0 1 1 0 1,05
1930–1931 Chicago Black Hawks NHL 44 24 17 3 12 1,73 9 5 3 1 2 1,32  
1931–1932 Chicago Black Hawks NHL 48 18 19 11 4 1,85 2 1 1 0 1 3,00    
1932–1933 Chicago Black Hawks NHL 48 16 20 12 5 2,01  
1933–1934 Chicago Black Hawks NHL 48 20 17 11 10 1,63 8 6 1 1 2 1,33      
NHL Yhteensä 316 112 152 52 42 2,02 21 12 6 3 5 1,43

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k l Biography Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
  2. Wicks, Kevin: Who's British in American Sports? BBC America. New Video Channel America, LLC. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
  3. a b c d e f Career Statistics Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
  4. a b Verdi, Bob: The Verdict: Gardiner gone but not forgotten in fascinating new book Chicagoblackhawks.com. 11.2.2010. Chicago Blackhawks. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
  5. a b Mitchell, Fred: Goalie who lifted Blackhawks to 1934 Stanley Cup died two months later Chicago Tribune. 6.6.2015. Viitattu 18.5.2016. (englanniksi)
  6. Charles Gardiner Manitoba Sports Hall of Fame. Viitattu 11.2.2017. (englanniksi)
  7. a b c d e Blevins, Dave: The Sports Hall of Fame Encyclopedia, s. 337. Lanham, Maryland: Scarecrow Press, Inc, 2012. ISBN 978-0-8108-6130-5 Google-kirjat (viitattu 11.2.2017).

Aiheesta muualla

muokkaa
Edeltäjä:
Roy Worters
Tiny Thompson
Vezina Trophyn voittaja
1932
1934
Seuraaja:
Tiny Thompson
Lorne Chabot