Chinchaysuyu

Chinchaysuyu oli yksi Inkavaltakunnan neljästä osasta eli suyusta Antisuyun, Collasuyun ja Cuntisuyun ohella. Valtakunnan luoteisosassa sijainnut väkirikkain suyu käsitti entisen Chimú-valtakunnan alueen ja suuren osan Pohjois-Andeista. Laajimmillaan suyu ulottui Perusta suureen osaan nykyistä Ecuadoria ja jonkin verran myös Kolumbian puolelle.[1] Yhdessä Antisuyun kanssa se oli osa valtakunnan yläosaa Hanan Suyukunaa.[2][3]

Chinchaysuyun lippu eli wiphala.

Alueen nimi juontuu nykyisellä Ican alueella aikoinaan vaikuttaneesta Chinchan kulttuurista.lähde? Ekologisesti ja etnisesti alue oli erittäin heterogeeninen, ja paremman valvonnan ja vakauden ylläpitämiseksi inkat antoivat eri heimojen säilyttää monet omat uskomuksensa ja perinteensä.[4]

Chinchaysuyu oli toiseksi suurin Inkavaltakunnan neljästä suyusta.[4] Vuoriston lisäksi sen maisemaan kuului kuiva ruohikkomaa, joka muuttui pohjoiseen mentäessä kosteammaksi. Joet virtasivat syvissä kanjoneissa, eikä viljelysmaata ollut kovin paljon. Pohjoisosissa oli trooppista kasvillisuutta ja kostealla rannikolla mangrovesuota, mutta myös kuivaa autiomaata. Rannikon autiomaan läpi virtasi 40 jokea, joiden ympärille inkat rakensivat kanaaliverkoston.[5] Qhapaq Ñan eli Suuri Inkatie kulki Chinchaysuyun halki yhdistäen inkojen pääkaupungin Cuscon kaukana pohjoisessa sijaitsevaan Quitoon, nykyisen Ecuadorin pääkaupunkiin.[4]

Chinchaysuyu tunnetaan Huayna Capacin, viimeisen inkahallitsijan Atahualpan ja hänen veljensä Huascarin isän synnyin- ja kuolinseutuna.[6] Ennen inkojen sisällissodan alkua kuolleen inkahallitsijan poika Atahualpa hallitsi suurta osaa Chinchaysuyusta pääkaupunkinaan Quito.lähde?

WamanitMuokkaa

 
Inkavaltakunnan neljä suyua. Chinchaysuyu punaisella.

Jokainen suyu jakautui wamaneihin eli provinsseihin. Cuntisuyuun kuuluivat seuraavat wamanit:

  • Atavillo eli Atawillu
  • Ayavaca eli Ayawax'a
  • Cajamarca eli Q'asamarka
  • Cajatambo eli Q'asatampu
  • Calva eli Kalua
  • Casma
  • Chachapoya
  • Chancay
  • Chao tai Suo
  • Chicama
  • Chicla eli Chillqa
  • Chimbote eli Sancta
  • Chimu
  • Chincha
  • Chinchayqucha
  • Conchuco
  • Huacrachuco
  • Huamachuco
  • Huamali
  • Huambo eli Wampu
  • Huancabamba eli Wañkapampa
  • Huancavilca eli Wankawillka
  • Huánuco
  • Huarco
  • Huarmey
  • Huaura
  • Huayla eli Waylla
  • Lambayeque
  • Lima eli Rimaq
  • Lurin
  • Mala
  • Moyobamba eli Moyopampa
  • Nepeña eli Wampachu
  • Ocro
  • Olmos eli Olmo
  • Pacasmayo
  • Parmunca
  • Pinco
  • Pisco
  • Piura
  • Shawsha[7] eli Jauja
  • Tarma eli Tarama
  • Tumbes eli Tumpis
  • Virú eli Wanapu
  • Yauyo

LähteetMuokkaa

  1. D’Altroy, Terence N. (2005). The Incas. Blackwell Publishing: Malden, p. 86-87
  2. D’Altroy, Terence N. (2005). The Incas. Blackwell Publishing: Malden, p. 42-43, 86-89
  3. Steward, Julian H. & Faron, Louis, C. (1959). Native Peoples of South America. McGraw-Hill: New York, p. 185-192
  4. a b c The Tawantinsuyu and the Frontiers of the Inca Empire howtoperu.com. Viitattu 9.5.2021. (englanniksi)
  5. Moseley 1992, s. 41.
  6. Chinchaysuyu ancientworlds.net. Viitattu 9.5.2021. (englanniksi)
  7. Betanzos: Narrative of the Incas. University of Texas Press, 2010-06-28. ISBN 9780292791909. Teoksen verkkoversio. en