Collasuyu
Collasuyu tai Qullasuyu oli suurin Inkavaltakunnan neljästä alueesta eli suyusta. Alue oli nimetty Titicacajärven pohjoisrannalla eläneen Qolla-nimisen kansan mukaan, mutta se käsitti myös suurimman osan aimaroiden ja urujen asuinalueista.[1] Collasuyun alue kattoi osan nykyisestä Etelä-Perusta ja osia Boliviasta, Argentiinasta ja Chilestä. Yhdessä Cuntisuyun kanssa Collasuyu muodosti Inkavaltakunnan eteläpuoliskon, Hurin Suyukunan.[2] Suurin osa alueesta liitettiin Inkavaltakuntaan Sapa Inca Huayna Capacin hallituskaudella 1500-luvulla.lähde?
Collasuyun tiheään asutetut aimarankieliset kuningaskunnat olivat Cuscosta lähteneiden inkojen ensimmäiset valloitukset. Collasuyuun kuului Atacaman autiomaa Tyynenmeren rannalla, vuoristoa ja itäistä trooppista sademetsää. Suuri osa aluetta oli ylätasankoa, joka tarjosi ihanteelliset olosuhteet laamojen ja alpakoiden kasvatukselle[2]. Titicacajärven tienoilla sataa yli 50 senttimetriä vuodessa ja ilmasto on viileä. Järvi säilöö lämpöä ja pitää siten hallan loitolla. Sitä ympäröivästä tasaisesta alueesta tulikin inkavaltakunnan vilja-aitta, vaikka korkealla viihtyvät vain hyvin sopeutuneet viljelykasvilajit. Rannikon kalavedet ovat maailman rikkaimpia.[3]
Wamanit muokkaa
Jokainen suyu jakautui wamaneihin eli provinsseihin. Collasuyuun kuuluivat seuraavat wamanit:
- Arica eli Arika
- Cana eli Kana
- Canche eli Kanche
- Caranga eli Karanka
- Caruma
- Cavina eli Kawina
- Chicha
- Cochabamba tai Quchapampa
- Collagua
- Lipe
- Locumba
- Lupaqa
- Moquegua
- Pacajes eli Pacasa
- Qolla Urcosuyu eli Qulla Urqusuyu
- Sama
- Tambo eli Tampu
- Tarata
- Ubina
- Yampará eli Yampara
Lähteet muokkaa
- ↑ The Tawantinsuyu and the Frontiers of the Inca Empire howtoperu.com. Viitattu 9.5.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Inka universe americanindian.si.edu. Viitattu 9.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Moseley 1992, s. 31–32.
