Atahualpa
Atahualpa, myös Atahuallpa, Ataw Wallpa tai Atabalipa (noin 1502 – 29. elokuuta 1533 Cajamarca) oli Perun inkavaltakunnan viimeinen hallitsija.[1][2]
Atahualpa oli inkahallitsija Huayna Capacin nuorempi poika. Hänen äitinsä oli prinsessa, mutta ei Huayna Capacin virallinen vaimo, joten Atahualpa ei ollut maan perinteiden mukaan laillinen perijä, mutta ilmeisesti hän oli isänsä suosikki. Huayna Capacin kuoltua 1527 tai 1528 inkavaltakunta jaettiin kahtia. Atahualpan velipuoli Huascar hallitsi Cuzcon aluetta ja Atahualpa pohjoisia osia Quitosta.[2]. He joutuivat kuitenkin pian sotaan keskenään. Atahualpa voitti ja tapatti veljensä vuonna 1532.
Samana vuonna perjantaina 15. marraskuuta Atahualpa jäi Francisco Pizarron johtamien espanjalaisten konkistadorien vangiksi. Atahualpa maksoi vapauttamisekseen tyrmän täydeltä aarteita, mutta espanjalaiset nostivat häntä vastaan Pizarron-vastaisen salaliittosyytöksen, josta hänet tuomittiin poltettavaksi. Kun Atahualpa suostui ottamaan kasteen, tuomio muutettiin kuristamiseksi.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 652. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ a b Atahuallpa Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)
| Edeltäjä: Huascar |
Sapa Inca |
Seuraaja: - |
