Tillikirva

kirvojen heimoon kuuluva hyönteislaji
(Ohjattu sivulta Cavariella aegopodii)

Tillikirva (Cavariella aegopodii) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteinen. Sillä on merkitystä viljelykasvien tuholaisena.

Tillikirva
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Kirvansukuiset Sternorrhyncha
Yläheimo: Aphidoidea
Heimo: Kirvat Aphididae
Alaheimo: Putkikirvat Aphidinae
Tribus: Macrosiphini
Suku: Cavariella
Alasuku: Cavariella
Laji: aegopodii
Kaksiosainen nimi

Cavariella aegopodii
(Scopoli, 1763)

Katso myös

  Tillikirva Wikispeciesissä
  Tillikirva Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Tillikirvaa on vaikea erottaa muista Cavariella-suvun kirvoista. Siivettömät yksilöt ovat melko litteitä, muodoltaan pitkänomaisen soikeita ja väriltään kellanvalkoisesta vaaleanvihreään. Selkäpuolella jaokkeissa erottuu selviä kitiinikilpiä, jotka ovat keskiviivan kohdalla katkenneet. Tuntosarvet ovat vain vajaa puolet ruumiin pituudesta ja niiden kärjessä oleva uloke on noin 0,85–1,5 kertaa sarven 6. jaokkeen tyviosan pituinen. Takaruumiin kärjessä oleva cauda on melko tylppä. Vaharauhasputket ovat noin kaksi kertaa caudan pituiset ja kärkiosastaan pullomaisesti laajentuneet. Takaruumiin 8. jaokkeessa on kolmiomainen uloke (supracaudal process), joka on pituudeltaan 0,75–1,05 kertaa caudan pituinen ja josta kasvaa lähekkäin kaksi karvaa. Siivettömillä yksilöillä uloke on suurempi kuin siivellisillä. Siivekkäillä yksilöillä pää ja keskiruumis ovat ruskeat ja takaruumiin alkupäässä on tummat poikkivyöt, jotka saattavat yhtyä tummaksi laikuksi. Laji on pienikokoinen ja sen ruumiin pituus on 1,5–2,8 mm.[1][2]

Kromosomiluku 2n=10.[1]

Levinneisyys muokkaa

Tillikirvan levinneisyys on lähes maailmanlaajuinen.[1] Suomessa lajia on tavattu Ahvenanmaalta Lappiin saakka.[3]

Elinympäristö ja elintavat muokkaa

Lajilla tapahtuu isäntävaihto eli monille kirvalajeille tyypillinen siirtyminen ravintokasveilta toisille. Keväällä tillikirvan primääri-isäntäkasveina toimivat ovat erilaiset pajut. Alkukesällä siivelliset kirvat lentävät erilaisiin sekundääri-isäntinä toimiviin sarjakukkaiskasveihin, joilla ne elävät kolonioina kasvien lehdillä ja kukinnoissa. Näistä sekundääri-isännistä taloudellisesti merkittävä on erityisesti porkkana, mutta tärkeitä isäntiä ovat myös esimerkiksi tilli, persilja, selleri ja fenkoli sekä monet luonnonvaraiset lajit. Osa kirvoista siirtyy kuitenkin vain pajuista toisiin. Lämpimässä ilmastossa kirvat voivat lisääntyä neitseellisesti sarjakukkaisilla ympäri vuoden ilman isäntäkasvin vaihtoa. Syksyllä kirvat palaavat pajuille, joilla tapahtuu suvullinen lisääntyminen.[1][4]

Tillikirva levittää ainakin 15 kasvien virustautia.[4]

Ravintokasvit muokkaa

Tillikirvan primääri-isäntiä ovat pajut (Salix), etenkin salava (Salix fragilis) ja valkosalava (Salix alba), ja sekundääri-isäntiä luonnonvaraiset ja viljellyt sarjakukkaiskasvit (Apiaceae).[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Aphids on World's Plants (englanniksi)
  2. Aphid Identification (englanniksi)
  3. Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b AphID (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa