Carl Lesszig
Carl Lesszig (Leszig) (16. toukokuuta 1807 Pietari, Venäjä – 15. marraskuuta 1852 Plön, Tanska) oli arkkitehti, joka toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina vuosina 1834–1851.[1]
Henkilöhistoria muokkaa
Lesszigin (alk. Lesszig tai Leszig) suku on saksalaistaustainen ja sen vanhin tunnettu kantaisä on Danzigin pormestari Jeremias Lesszig (1598–1665). Carl Lesszigin isoisä kauppias Salomon Lesszig (1741–1776) siirtyi Danzigista vuonna 1764 Pietariin, jossa syntyi myös hänen isänsä sokeritehtailija Carl Salomon Lesszig (1768–1841). Tämä avioitui Anna Helene Krookin (Kroock) (1780–1854) kanssa ja heille syntyi yhteensä 13 lasta.[2] Carl Lesszig avioitui 30-vuotiaana Viipurissa 29.4.1838 Rosine (Rosalie) Ernestine Sprangerin (17.6.1810 Tallinna – 15.1.1888 Viipuri) kanssa. Vaimon isä oli kööpenhaminalaissyntyinen porvari ja naulantekijä Andreas Daniel Spranger. Perheeseen syntyi viisi lasta, Rosalie Caroline (1839–1897), Marie (Maria) Elisabeth (1840–1919), Carl Eduard (20.2.1843–16.6.1843), Carl (Karl) Leopold (1847–1878) ja Ernst Emil Wilhelm (1852–1913). Kaikki perheen lapset syntyivät Viipurissa.[1]
Ammattiura muokkaa
Kuvernementin arkkitehti Johan Henrik Stråhlmanin kuoltua vuonna 1827 Viipurin kaupunginarkkitehdin virka jäi täyttämättä seitsemän vuoden ajaksi sopivien hakijoiden puutteessa. Virkaa hoiti kunnallisraatimies Ziemcke, joka oli koulutukseltaan leipuri. Vuonna 1843 virkaan pyydettiin Lesszigiä, vaikka hän ei ollut virkaa hakenutkaan. Hänet nimitettiin 27.1.1834 virkaatekeväksi kaupunginarkkitehdiksi ja 27.2.1836 tehtävä vakinaistettiin. Lesszig toimi kaupunginarkkitehdin virassa 17 vuotta, jona aikana hän ehti jättää jälkensä kaupungin katukuvaan. Piirustuksia ja suunnitelmia on säilynyt noin 130 kappaletta Viipurin maistraatin arkistoissa.[1]
Lesszig suunnitteli rakennuksia lähinnä kaupungin vanhaan osaan (ent. Linnoitus). Rakennusten julkisivut on suunniteltu klassistisiksi, mutta poikkeuksena on Pietarin esikaupunkiin 1849 suunniteltu kaksikerroksinen puinen asuinrakennus, joka on gotiikan tyylinen. Lesszigin työt Viipurissa keskittyivät asemakaavan piirissä sijainneille yksityishenkilöiden tonteille. Julkisista rakennuksista vain vuonna 1851 uusitun teatteritalon suunnittelu jäi hänen tehtäväkseen. Teatteritalon kanssa samalle tontille rakennettu alkujaan palokunnan talliksi tarkoitettu yksikerroksinen kivirakennus oli yksi hänen näkyvimmistä ja viipurilaisille tunnetuimmista rakennuksistaan. Lesszig suunnitteli myös rakennuksia Karjalan- ja Pietarinkadun kulmatontille sekä Eliaan- ja Pietarinkadun kulmatontille. Useista hänen töistään on sanottu, että ne todistivat suunnittelijansa hyvää tyylitajua ja sommittelutaitoa. Lesszigin ura kaupunginarkkitehtina päättyi hänen pyytäessään eroa vuonna 1851 sairauden vuoksi. Häntä seurasi kaupunginarkkitehdin tehtävässä Viktor Erik Amadeus Bosin.[1]
Töitä muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 53-55. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Genos. Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja: Lessigin suku (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Virtuaali Viipuri: Karjaportinkatu 12
- ↑ Virtuaali Viipuri: Possenkatu 5
- ↑ Virtuaali Viipuri: Uudenportinkatu 6
- ↑ Lindfors, Gustav V.: Finlaysonin tehtaat Tampereella I. 1820–1907. Suom. Mika Waltari, s. 127. Finlayson, 1938.