Carl Eneas Sjöstrand

Carl Eneas Sjöstrand (11. syyskuuta 1828 Tukholma, Ruotsi – 14. helmikuuta 1906 Tukholma) oli ruotsalaissyntyinen kuvanveistäjä, joka saapui Suomeen Fredrik Cygnaeuksen kutsusta tehtävänään suunnitella Turkuun Henrik Gabriel Porthanin patsas. Hän toimi sitten yli 40 vuotta kuvanveiston opettajana Suomessa, ja häntä on kutsuttu suomalaisen kuvanveiston isäksi.

Carl Eneas Sjöstrand
Sjöstrand 1890-luvulla (kuva Daniel Nyblin).
Henkilötiedot
Syntynyt	11. syyskuuta 1828 Tukholma, Ruotsi
Kuollut	14. helmikuuta 1906 (77 vuotta) Tukholma, Ruotsi
Taiteilija
Ala	kuvanveisto
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä ja ura

Sjöstrandin vanhemmat olivat historiamaalari Carl Johan Sjöstrand ja Johanna Sofia Morberg. Hän opiskeli kuvanveistoa ensin Tukholman taideakatemiassa 1847–1855 ja sitten Kööpenhaminassa 1853 ja uudelleen Herman Wilhelm Bissenin johdolla 1855–1856 sekä vielä Münchenin taideakatemiassa 1857–1858 ja Roomassa 1860–1863.

Sjöstrand oleskeli Suomessa vuosina 1857–1858, jolloin hän teki Turkuun Henrik Gabriel Porthanin patsasta. Se on Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistomerkki, joka paljastettiin 26. toukokuuta 1864. Vuonna 1863 Sjöstrand muutti Suomeen pysyvästi ja asui täällä aina vuoteen 1904 saakka. Suomen muutettuaan hän toimi Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana vuosina 1863–1881 ja polyteknisen opiston muovailun opettajana vuosina 1865–1904.

Sjöstrandin veistokset edustivat tyylisuunnaltaan klassismia ja romantiikkaa. Hän teki useita Kalevalasta aiheensa saaneita teoksia.

Sjöstrand kuoli Tukholmassa, mutta hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle (kortteli 3, linja 17, hauta 0216).

Galleria

• 
  Patsas Johan Ludvig Runebergista, terrakotta, 1852.
• 
  Muistomerkki Ruotsin ja Norjan prinssi Gustaville (1827–1852), 1854.
• 
  Kullervo katkoo kapalonsa, 1858.
• 
  Henrik Gabriel Porthanin patsaan paljastus, 9. syyskuuta 1864.
• 
  Pronssinen Henrik Gabriel Porthanin patsas, 1864.
• 
  Porthanin patsaan sivu, jonka reliefit esittävät Tiedettä ja Historiaa.
• 
  Kullervo puhuu miekalleen, alkuperäinen kipsiveistos vuodelta 1868.
• 
  Sotkottaret, 1869.
• 
  Lemminkäinen, 1872.
• 
  Sjöstrandin kuvitusta Zachris Topeliuksen Matkustus Suomessa-kirjaan, 1874.
• 
  Mikael Agricola, 1877.
• 
  Fredrik Cygnaeuksen marmoririntakuva, 1881.
• 
  Kyllikki, 1883.
• 
  Ateneumin päätykolmio, 1880-luku (sivun medaljonkit Ville Vallgren).
• 
  Taiteen jumalatar ja karyatidit.
• 
  Taiteen historian suuret mestarit: Rafael, Phidias ja Bramante.
• 
  Kullervo puhuu miekalleen, 1932, pronssiversio Talvipuutarhassa.

Muita teoksia

• Henrik Gabriel Porthan (marmoririntakuva), 1858.
• Väinämöisen laulu (friisi), Helsingin yliopiston päärakennuksen aula 1865.
• Suomalaisen kirjallisuuden seuran talon ja valtionarkiston julkisivun veistokuvat.
• Zachris Topeliuksen rintakuva.

Palkinnot

• Kunniapalkinto pohjoismaisessa taide- ja taideteollisuusnäyttelyssä Tukholmassa 1866
• Pietarin taideakatemian kunniamaininta Toisen luokan taiteilija 1872
• I palkinto valtion kuvanveistokilpailussa 1873 ja 1883
• Hopeamitali Suomen yleisessä näyttelyssä 1876
• II palkinto valtion kuvanveistokilpailussa 1879
• III palkinto Aleksanteri II:n patsaskilpailussa 1884

Lähteet

• Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961.
• Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli.
• Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906) Henrik Gabriel Porthan. Wäinö Aaltosen taidemuseo. 15.5.2007. Arkistoitu 30.4.2007.

Kirjallisuutta

• Tolvanen, Jouko: Carl Eneas Sjöstrand: Suomen uudemman kuvanveistotaiteen uranuurtaja. WSOY, 1952.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carl Eneas Sjöstrand Wikimedia Commonsissa

• Liisa Lindgren, Carl Eneas Sjöstrand, Biografiasampo