Buta Singh

intialainen poliitikko

Buta Singh (21. maaliskuuta 19342. tammikuuta 2021[1]) oli intialainen poliitikko, joka toimi maansa sisäministerinä vuosina 1986–1989 ja Biharin kuvernöörinä 2004–2006. Hänet äänestettiin ensimmäisen kerran Lok Sabhaan vuonna 1962 ja viimeisen kerran kahdeksannelle kaudelleen vuonna 1999.[2]

Buta Singh
Intian sisäministeri
1986–1989
Edeltäjä P. V. Narasimha Rao
Seuraaja Mufti Mohammad Sayeed
Biharin kuvernööri
2004–2006
Edeltäjä Ved Prakash Marwah
Seuraaja Gopalkrishna Gandhi
Henkilötiedot
Syntynyt21. maaliskuuta 1934
Jalandhar, Brittiläinen Intia
Kuollut2. tammikuuta 2021 (86 vuotta)
New Delhi, Intia
Tiedot
Puolue Intian kongressipuolue
Tutkinnot Lyallpur Khalsa College
Guru Nanak Khalsa College

Singh syntyi köyhään dalit-sukuun, mutta hän jatkoi opiskelemaan Jalandharin Khalsa Collegeen. Opiskeluaikoinaan hän luki kommunistista kirjallisuutta. Sieltä hän jatkoi opintojaan Bombayn Guru Nanak Khalsa Collegeen, jossa hän opiskeli historiaa maisteritasolla. Bombayssa hän luopui marxilaisuudesta ja liittyi sikhiläiseen Shiromani Akali Daliin.[3] Hän aloitti poliittisen uransa Shiromani Akali Dalin jäsenenä vuonna 1962.[2] Hän liittyi kongressipuolueeseen 1960-luvun lopussa.[4] Operaatio Sinisen tähden aikana vuonna 1984 hänen osoittamansa uskollisuus Indira Gandhia kohtaan suututti sikhiyhteisön, joka erotti hänet joukostaan.[5] Hän sai palata takaisin vasta kymmenen vuotta myöhemmin tehtyään katumusharjoitusta 56 päivän ajan. Kongressipuolue kuvasi Singhin katumusharjoitteet henkilökohtaisena asiana, vaikkakin se asetti puolueen kiusalliseen valoon.[6]

Intian sisäministerinä Singh toimi pääministeri Rajiv Gandhin uskollisena tukijana, joka vastasi muun muassa vihamielisten osavaltiohallitusten kaatamisesta ja poliittisten uhkien hävittämisestä. India Today -lehden mukaan hän teki epäsuosittuja tekoja, jotta pääministerin ei olisi tarvinnut sotkeutua niihin.[3] Vuonna 2000 Intian keskusrikospoliisin (CBI) erityistuomari tuomitsi hänet ja P. V. Narasimha Raon vuonna 1993 tapahtuneesta lahjustapauksesta. Syytteen mukaan Singh lahjoi parlamentaarikoita epäluottamusäänestyksen aikaan yrittäessään pelastaa Raon hallitusta. Syyte hylättiin korkeammalla oikeusasteella.[5] Biharin kuvernöörinä vuonna 2005 hän ajautui toiseen kohuun kirjoitettuaan kirjeen rautatieministeri Lalu Prasad Yadaville, jossa hän pyysi merkittäviä asemia kahdelle virkamiehelle. Yadavin väite, että hän nimitti Singhin kuvernööriksi aiheutti suuttumusta parlamentissa.[7] Oppositio väitti Yadavin vaikuttavan hänen kuvernöörikautensa taustalla, ainoana pyrkimyksenä suojella Yadavin Rashtriya Janata Dal -puoluetta tulevissa osavaltiovaaleissa. Hän myös yritti estää opposition NDA-vaaliliiton osavaltiohallituksen muodostumista Biharissa hajottamalla osavaltioparlamentin. Intian korkein oikeus tulkitsi päätöksen olleen perustuslainvastainen. Vuonna 2006 Singh erosi kuvernöörin tehtävistä.[8]

Singh oli vuosien 2009 ja 2014 parlamenttivaaleissa sitoutumattomana ehdokkaana. Hän jätti kongressipuolueen vuonna 2014, mutta liittyi vuotta myöhemmin takaisin ennen Punjabin osavaltiovaaleja.[9]

Lähteet muokkaa

  1. Former Union minister and Congress leader Buta Singh passes away Times of India. 2.1.2021. Viitattu 2.1.2021.
  2. a b Thirteenth Lok Sabha: Members Bioprofile: Buta Singh, Sardar Lok Sabha. Viitattu 2.1.2021.
  3. a b Pachauri, Pankaj: Buta Singh emerges one-man demolition squad in Rajiv Gandhi's Cabinet India Today. 15.3.1988. Viitattu 2.1.2021.
  4. Former union minister and Congress leader Buta Singh dies at 86 United News of India. 2.1.2021. Viitattu 2.1.2021.
  5. a b Chhibber, Manesh: Buta’s long fall from grace Indian Express. 6.8.2009. Viitattu 2.1.2021.
  6. Vinayak, Ramesh: Buta Singh's act of penance to help him gain toehold in Punjab politics India Today. 28.2.1994. Viitattu 2.1.2021.
  7. Pande, L.: In the hot seat: Buta Singh Rediff. 24.8.2005. Viitattu 2.1.2021.
  8. Buta's tenure full of controversies Hindustan Times. 26.1.2006. Viitattu 2.1.2021.
  9. Jeelani, Mehboob: Buta Singh is back in Congress The Hindu. 3.10.2015. Viitattu 2.1.2021.