Bubastis (m.kreik. Βούβαστις, Būbastis tai Boubastis,[1] myös Βούβαστος, Būbastos tai Boubastos; kopt. Ⲡⲟⲩⲃⲁⲥϯ, Ⲡⲟⲩⲁⲥϯ)[2] eli Baset (egypt. 𓅡𓊨𓏏𓊖 tai 𓃀𓅡𓋴𓎰𓊖, Bꜣst)[3] tai Per-Bastet (egypt. 𓉐𓏤𓎯𓏏, Pr-Bꜣstt/Pr-Bꜣstjt)[4] oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Bubastiteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli. Kaupungin arkeologinen kohde ja tell eli rauniokumpu, joka sijaitsee nykyisen Zagazigin kaupungin laidalla, tunnetaan nimellä Tell Basta.[5][6][7][8]

Bubastis
Βούβαστις
𓅡𓊨𓏏𓊖   /   𓃀𓅡𓋴𓎰𓊖   /   𓉐𓏤𓎯𓏏
Bubastiin raunioita.
Bubastiin raunioita.
Sijainti

Bubastis
Koordinaatit 30°34′21″N, 31°30′41″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Tell Basta, Zagazig, Al-Šarqiyya
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Ptolemaiosten valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Bubastites, Delta, Egypti
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Bubastis Commonsissa

Bubastis oli Bastet-jumalattaren kulttikeskus. Se toimi koko Egyptin pääkaupunkina noin vuosina 945–715 eaa.

MaantiedeMuokkaa

Bubastis sijaitsi Niilin suiston itäosassa Niilin Pelusiakos-suuhaaran eli Pelusionin suuhaaran itäpuolella, lounaaseen Taniista.[5] Siitä pohjoiseen sijaitsivat Thmuis ja Mendes, länsiluoteeseen Athribis ja etelään Heliopolis.[6] Kaupungin pohjoispuolelta sai alkunsa niin kutsuttu Faaraoiden kanava, joka yhdisti Niilin ja Punaisenmeren.[5][9]

HistoriaMuokkaa

Bubastis sai nimensä siitä, että se oli pyhitetty Bastet-jumalattarelle, jota kreikkalaiset kutsuivat nimellä Bubastis, ja jonka he yhdistivät Artemiihin. Tälle pyhitetty eläin oli kissa (egypt. mjw(t), miu(t)), ja myös Bastet-jumalatar itse esitetään usein kissan- tai leijonanpäisenä.[5][10] Kaupungin egyptinkielinen nimi Per-Bastet tarkoittaa ”Bastetin taloa”.[8] Vanhassa testamentissa se esiintyy nimellä Pi-Beset (vanhassa suomennoksessa Piibeset).[11]

 
Bubastiin arkeologista aluetta.
 
Bastetin temppelin raunioita.

Egyptin 22. dynastiaan kuului yhdeksän bubastislaista kuningasta. Näiden hallituskaudella kaupunki oli Ala-Egyptin merkittävimpiä. Heti kaupungin eteläpuolella sijaitsivat maa-alueet, jotka Psametik I antoi joonialaisille ja kaarialaisille palkkasotilailleen.[5][12] Herodotos, joka kävi itse paikalla 400-luvulla eaa., kuvaa kaupunkia laajasti. Persialaiset valtasivat kaupungin vuonna 352 eaa., ja sen muurit purettiin.[5][13] Tämän jälkeen kaupunki taantui, vaikka se löikin vielä omaa rahaa Hadrianuksen aikana. Kirkollisissa lähteissä kaupunki esiintyy yhtenä Augustamnica Secundan provinssin hiippakunnista.[5]

Bubastis tunnettiin ennen kaikkea Bastetin temppelistään sekä siihen liittyneestä oraakkelista ja vuosittaisesta juhlakulkueesta jumalattaren kunniaksi. Oraakkelin maine kasvoi kreikkalaisten asutettua Niilin suiston, sillä Bastetin yhdistäminen Artemiihin houkutteli paikalle sekä egyptiläisiä että vierasmaalaisia.[5]

Kaupunki hylättiin 600-luvulla tapahtuneen arabivalloituksen jälkeen, jonka jälkeen sen paikka unohtui. Sitä alettiin etsiä 1700-luvulla, kuten monia muitakin antiikin kirjallisuudessa mainittuja paikkoja. Kaupungin paikan löysi ranskalainen Étienne-Louis Malus, joka oli mukana Napoleonin Egyptin retkellä vuonna 1798. Paikan arkeologiset kaivaukset aloitti sveitsiläinen Édouard Naville vuonna 1887.[10]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Bubastis oli ympäröity muureilla, joiden pituus oli ainakin 4,8 kilometriä.[5] Kaupungin rakennukset ovat pääosin punaisesta graniitista.[10] Bubastista ympäröi suuri määrä vallituksia tai kiviröykkiöitä, joiden oli tarkoitus suojata kaupunkia Niilin tulvilta. Herodotos kertoo, että niiden rakentaminen olisi aloitettu Senusret I:n (kreikkalaisittain Sesostris) aikana ja ne olisivat valmistuneet Sabakon (Sabakos) aikana. Vallitusten vuoksi kaupunki vaikuttaa kohonneen joka puolelta Bastetin temppelin yläpuolelle ikään kuin ylösalaisin käännetyn kartion sisäpuoli.[5][14]

Bastetin temppeli

Bubastiin merkittävin rakennus oli Bastetin temppeli, jota Herodotos kehuu erityisen kauniiksi. Hän antaa temppelistä ja sen ympäristöstä seuraavan silminnäkijäkuvauksen:[14]

»Bubastiin pyhättö on seuraavalla tavalla järjestetty. Lukuunottamatta sisäänkäytävää, on kaikki muu saarena. Sillä Niilistä kulkee kaksi kanavaa, jotka eivät yhdy toisiinsa, vaan joista kumpikin ulottuu pyhätön sisäänkäytävään, toinen virraten ympäri tältä, toinen tuolta puolen, ja kumpikin on sadan jalan levyinen sekä puiden varjostama. Esikartanot ovat kymmenen sylen korkuiset ja koristetut kuuden kyynärän korkuisilla kuvilla – – Koska pyhättö sijaitsee keskellä kaupunkia, näkee kaikkialta sinne alas, kun kulkee sen ympäri. Pyhättö tulee nimittäin olemaan näkyvissä sen johdosta, että kun kaupunkia on ylennetty, se itse on jäänyt liikuttamatta ja semmoiseksi, miksi se alunpitäen tehtiin. Sen ympäri kiertää aitaus, johon on kaiverrettu kuvioita ja sisällä on hyvin korkeita puita kasvava suuri lehto, missä jumalankuva sijaitsee. Pyhätön leveys ja pituus on joka puolelta yksi stadioni. Sisäänkäytävään johtaa kivillä katettu, noin kolmen stadionin pituinen tie, joka kulkee kaupungin torin kautta itäänpäin ja on leveydelleen noin neljä pletronia. Puolella sekä toisella tietä kasvaa pilviäpitäviä puita, ja se vie Hermeen pyhättöön.[14]»

 
Oletettavasti Bubastiista löydetty kissamuumio, 100-luku eaa.

Arkeologiset kaivaukset ovat vahvistaneet kuvauksen paikkansapitävyyden. Bubastiin juhlia Herodotos kuvaa seuraavasti:[15]

»Kun he nyt lähtevät Bubastis-kaupunkiin, he tekevät seuraavalla tavalla. He purjehtivat, miehet ja naiset yhdessä, suuri joukko kumpaakin sukupuolta kussakin veneessä. Muutamilla naisista on kalistimet, joilla kalistavat, jotkut miehet puhaltavat huilua koko purjehduksen kestäessä, ja muut miehet sekä naiset laulavat ja paukuttavat käsiään. Mutta kun he purjehtiessaan joutuvat johonkin toiseen kaupunkiin, he työntävät veneensä lähelle rantaa ja tekevät seuraavalla tavalla. Muutamat naisista tekevät sen, minkä juuri olen maininnut, toiset huutaen pilkkaavat kaupungissa olevia naisia, toiset tanssivat, toiset seisovat ja vetävät ylös vaatteitansa. Sen he tekevät jokaisen virran varrella olevan kaupungin kohdalla. Mutta sittenkuin he saapuvat Bubastiiseen, he juhlivat panemalla toimeen suuria uhreja, ja siinä juhlassa kuluu enemmän rypäleviiniä kuin muuten koko vuotena. Siinä tulee kokoon miestä ja naista, aina seitsemäänsataantuhanteen henkeen, paitsi lapsia, niinkuin maan asukkaat kertovat.[15]»

Muut löydökset

Kaupungin muihin rakennuksiin kuuluvat keskivaltakunnan aikaiseksi palatsiksi arveltu rakennus sekä Tetin ja Pepi I:n ka-sieluille omistetut temppelit, Amenemhet III:n ja Amenhotep III:n juhlakappelit sekä Osorkon II:n rakennuttama Atumin temppeli.[16]

Muihin löytöihin lukeutuu ennen kaikkea hautoja vanhan valtakunnan ajalta. Haudoista on löydetty kissojen muumioita, ja kaupunki vaikuttaa olleen Egyptin merkittävin paikka haudata kissoja.[5][16]

LähteetMuokkaa

  1. Herodotos: Historiateos 2.59, 2.137.
  2. Strabon: Geografika 17 s. 805; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.51; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.9 s. 9; Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.52.
  3. Schweitzer, Simon D.: Bꜣs.t Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  4. Schweitzer, Simon D.: Pr-Bꜣs.tjt Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  5. a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Bubastis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  6. a b Boubastis Pleiades. Viitattu 7.12.2020.
  7. Bubastis (Egypt) 32 Tell Basta - Βούβαστις ToposText. Viitattu 7.12.2020.
  8. a b Boubastos (Tell Basta) Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  9. Herodotos: Historiateos 2.158.
  10. a b c Cordón, Irene: How Egypt’s ancient city of divine cats was rediscovered National Geographic. 7.5.2019. Viitattu 7.12.2020.
  11. Hes. 30:17
  12. Herodotos: Historiateos 2.154.
  13. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.51.
  14. a b c Herodotos: Historiatos 2.137–138. Suomennos Edvard Rein (tekijänoikeus vanhentunut).
  15. a b Herodotos: Historiateos 2.60. Suomennos Edvard Rein (tekijänoikeus vanhentunut).
  16. a b Bubastis Artefacts of Excavation. British Excavations in Egypt 1880-1980. Viitattu 7.12.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa