Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta
Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aikaan perustettu herttuakunta pohjoisessa Saksassa. Se oli olemassa aina vuoteen 1806 asti,[1] kunnes Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta lakkautettiin. Herttuakunnassa oli kaksi pääkaupunkia, jotka olivat sen suurimmat kaupungit Braunschweig ja Lüneburg.
Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta Herzogtum Braunschweig und Lüneburg |
|||
---|---|---|---|
1235–1806 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | herttuakunta | ||
osa | Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa | ||
Pääkaupunki |
Braunschweig Lüneburg |
||
|
|||
Kieli | alasaksi | ||
Edeltäjä | Saksin herttuakunta | ||
Seuraajat |
Hannoverin vaaliruhtinaskunta Braunschweigin herttuakunta |
Valtiopäivien aikaan vuonna 1235 alueen ensimmäinen herttua Otto I sai Braunschweig-Lüneburgin vastineeksi omista omistuksistaan. Vuonna 1269 herttuakunta jakautui siten, että aiemmin vallan perineet Albert I ja Juhana saivat oman osuutensa. Juhana sai pohjoisen ja Albert I eteläisen osan. Alue pysyi Welfin suvun hallinnassa aina vuoteen 1671 asti. Vuonna 1432 Braunschweigin alue jakautui kahdeksi alueeksi, jolloin syntyivät Braunschweig-Wolfenbüttelin sekä Calenburgin ruhtinaskunnat. Braunschweig-Lünebergin viimeisen hallitsijan, Kaarle Vilhelm Ferdinandin kuollessa Napoleon I yhdisti herttuakunnan Westfalenin kuningaskuntaan vuonna 1806. [1]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Frederick William, Duke of Brunswick-Lüneburg, Prince of Oels britishmuseum.org. British Museum. Viitattu 16.7.2023. (englanniksi)