Braslaun järvien kansallispuisto

Braslaun järvien kansallispuisto sijaitsee Vitsebskin alueen länsiosissa Valko-Venäjällä
Braslaun järvien kansallispuisto sijaitsee Vitsebskin alueen länsiosissa Valko-Venäjällä
Braslaun järvien kp
Braslaun järvien kansallispuiston sijainti Valko-Venäjällä

Braslaun järvien kansallispuisto (valkoven. Нацыянальны парк Браслаўскія азёры, Natsyjanalny park Braslauskija azjory, ven. Национальный парк Браславские озера, Natsionalnyi park Baraslauvskije ozera) on Valko-Venäjän luoteisrajalla Vitsebskin alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pohjoisraja sivuaa Valko-Venäjän ja Latvian rajaa. Braslaun järvien kansallispuisto on osa Valko-Venäjän pohjoista, viime jääkauden tuloksena muodostunutta järvialuetta, ja sijaitsee noin 130 m merenpinnan yläpuolella. Koko kansallispuisto kuuluu Itämereen laskevan Väinäjoen valuma-alueeseen.[1][2]

Näkymä kansallispuistoon kuuluvalle Strustajärvelle Braslaun pohjoispuolella.
Kalastusta Snudyjärvellä.
Näkymä Dryvjatyjärven uimarannalle Braslaun kaupungin eteläreunalla.

Kansallispuisto on perustettu 1995 ja sen pinta-ala on 691 neliökilometriä.[1] Kansallispuisto on monipuolisessa käytössä - pinta-alasta vain 4,9 % on tiukemman luonnonsuojelun piirissä.[3] Puistoon kuuluu 60 järveä, jotka peittävät 17 % alueen kokonaispinta-alasta[3]. Järvialue on suosittu ulkoilmaretkeily- ja kalastuskohde.

Snudy (syvin kohta 17,8 m), Strusta (25,3 m), Dryvjaty (12,0 m) ja Boginskoje ovat kansallispuiston suurimmat järvet[4]. Kansallispuiston hallinnollinen keskus on Braslaun kaupungissa, joka sijaitsee Dryvjatyn pohjoisrannalla. Puistossa on noin 25 telttailualuetta, joista yli puolet Strusta- ja Snudyjärviä erottavan niemen ja salmen lähistöllä. Järvien rannalla sijaitsee useita retkeilykeskuksia ja mökkikyliä lomailijoille ja retkeilijöille.[4]

Alueella esiintyy noin 800 kasvilajia, joista 20 on uhanalaisia. Kalalajeja on 30, lintuja 189 (85 % kaikista Valko-Venäjällä pesivistä lajeista), nisäkkäitä 45, sammakkoeläimiä 10 ja matelijoita 6.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Osobo ohranjajemyje pripodnyi territorii (Valko-Venäjän suojelualueiden dynaaminen sijaintikartta ja alueiden perustietoja) minpriroda.gov.by. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 27.10.2013. (venäjäksi)
  2. Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
  3. a b About National Park braslav.com. 2005. Arkistoitu 15.4.2009. Viitattu 5.7.2009. (englanniksi)
  4. a b Туристическая карта Национальный парк "Браславские озера", 1:155 000 (Браславскийе район) & 1:42 000 (Карта рыбака). Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. (venäjäksi)
  5. Belarus natural history and wildlife (html) National Tourism Agency, Belarus. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 5.7.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa