Bordžomi
Bordžomi (georg. ბორჯომი) on kaupunki Bordžomin piirikunnassa Samtskhe-Džavakhetin hallintoalueella Georgiassa. Bordžomi on piirikuntansa pääkaupunki ja siellä on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 14 445 asukasta (koko piirin kaupunkilaiset 20 372, johon sisältyy myös Likanin kaupunkityyppinen taajama).[2] Vuoden 2014 alun asukasluvuksi arvioitiin 10 546.[1] Kylpyläkaupunkina Bordžomi tunnetaan erityisesti kivennäisvedestään. Kaupunki sijaitsee Bordžomin rotkon luoteisosassa Bordžomi-Kharagaulin kansallispuiston itäreunalla.
| Bordžomi (ბორჯომი) |
|
|---|---|
 Näkymä vuorilta Bordžomiin. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Bordžomi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Georgia |
| Hallintoalue | Samtskhe-Džavakheti |
| Piirikunta | Bordžomi |
| Korkeus | 820 m |
| Väkiluku (2014) | 10 546[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+4 |
|
Bordžomin piirikunnan sivusto
|
|
Bordžomista johtaa kapearaiteinen rautatie Bakurianiin, joka sijaitsee 1 700 metrin korkeudella ja on Georgian talviurheilupääkaupunki. Bordžomi haki vuoden 2014 talviolympialaisten isännyyttä.
Historia
muokkaaMtkvarijoen rotkossa sijaitseva Bordžomin kaupunki sijaitsee historiallisella Torin alueella. Nimi on mainittu ensimmäistä kertaa historiallisissa lähteissä 600-luvulla. Kaupungilla oli merkittävä rooli Georgian suojelemisessa ulkopuolisilta vihollisilta Etelä-Georgian keskeisenä sotilaallisena linnoituksena. Alue tuhoutuikin pahoin arabien hyökkäyksissä 600- ja 700-luvuilla sekä erityisesti mongolien hyökkäyksissä 1200- ja 1300-luvuilla. 1500-luvun lopulla osmanit valloittivat Etelä-Georgian ja Tori oli useita vuosisatoja turkkilaisen vaikutuksen alla.
Vuonna 1829 kaupunki siirtyi venäläisten haltuun ja Torin rotko nimettiin Bordžomin rotkoksi. Vaikka alueen mineraaliveden parantavista vaikutuksista oli tiedetty jo pitkään, Bordžomin vesi alkoi saada mainetta vasta 1800-luvulla kaupunkiin sijoitettujen venäläissotilaiden myötä. Vuonna 1850 rakennettiin mineraalivesipuisto, ja vuonna 1854 aloitettiin ensimmäisen pullotustehtaan rakentaminen kaupunkiin. Vuonna 1864 tsaari Aleksanteri II:n veli, suuriruhtinas Mihail Nikolajevitš perusti Bordžomiin kesäresidenssinsä, ja häntä seurasivat muut Romanov-suvun jäsenet. Vuosina 1892–1895 Mtkvarin rannalle Likaniin rakennettiin suuriruhtinas Nikolai Mihailovitšin uusrenessanssityylinen kesäpalatsi. Vähitellen Bordžomista kehittyi Kaukasuksen alueen merkittävin terveyskylpyläkohde.[3][4]
»Kaksi viikkoa oleskeluani Bordžomissa on kulunut, ja minun täytyy myöntää, että tämä on yksi mukavimmista paikoista, jonka olen ikinä nähnyt. Kaikki on täällä niin ihanaa, että olen syvästi rakastunut Bordžomiin ...[3]»
(Pjotr Tšaikovski kirjeessä ystävälleen vuonna 1877.)
Georgian ulkoasiainministeriön mukaan Venäjän asevoimien helikopterit pudottivat 15. elokuuta 2008 Bordžomin ympäristöön palopommeja, jotka sytyttivät suuren alueen metsää palamaan.[5]
-
Kaupunki Kurajoen (paikallisesti Mtkvari) varrella. -
Kotiseutumuseo. -
Georgian presidentin kesäasuntona toimiva palatsi Likanissa, kaupungin naapurissa. -
Kapearaiteisen radan paikallisjuna Bordžomin asemalla.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b მოსახლეობის საყოველთაო აღწერა 2014 ნოემბერი 2014. საქართველოს სტატისტიკის ეროვნული სამსახური. Viitattu 26 ივლისი 2016.
- ↑ General Population Census of 2002. Major Findings - Population By Municipalities and sex (pdf) (9 sivua) Tbilisi: National Statistics Office of Georgia, geostat.ge. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 9.2.2015. (englanniksi) ja (georgiaksi)
- ↑ a b Borjomi Product borjomi-product.com. Arkistoitu 7.9.2005. Viitattu 20.8.2007.
- ↑ Der Weg ins Paradies– Die Borjomi-Schlucht kaukasische-post.de. Viitattu 20.8.2007.
- ↑ Russian military helicopters drop incendiary bombs 16.8.2008. Ministry of Foreign Affairs of Georgia.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bordžomi Wikimedia Commonsissa
