Boreaalinen luonnonmetsä
Boreaalinen luonnonmetsä on EU:n luontodirektiiviin kuuluva ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi boreaalisella vyöhykkeellä. Suomella ja Ruotsilla on suojelussa erityisvastuu,[1] sillä luontotyyppi esiintyy vain kyseisten valtioiden alueella EU:ssa.[2] Boreaalinen luonnonmetsä tarkoittaa luonnontilaista metsää ja luonnontilaisen kaltaista metsää, tuoreita metsäpaloalueita sekä niille kehittynyttä nuorempaa puustoa. Koska luontotyypin määritelmään kuuluu ennalistava näkökulma, eroa luonnontilaistuvien hoitometsien ja luonnotilaisen kaltaisten metsien välillä on vaikea arvioida.[1]
Boreaalinen luonnonmetsä Suomessa muokkaa
Boreaalisen luonnonmetsän esiintymisalue on koko Suomi. Sen levinneisyys pinta-ala on 374 800 km² ja esiintymisalue 14 000 km². Esiintymisalue kuitenkin pienenee ihmistoiminnan takia.[3] Etelä-Suomessa vanhoja luonnonmetsiä on jäljellä vain pieninä pirstaleina.[2]
Luontotyypille tyypillisiä lajeja ovat muun muassa pikkusieppo, pohjantikka, rosopehkiäinen (Calitys scabra) ja tumma-aarnikaskas (Cixidia confinis).[3]
Luonnonmetsien uhkia ovat metsänhoidolliset toimenpiteet kuten hakkuut, alikasvoksen poistaminen, sekä kuolleiden ja vioittuneiden puiden poisto.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Suojeluun liittyvää sanastoa BirdLide Suomi. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 4.11.2009.
- ↑ a b Pohjois-Savon lehtipuuvaltaiset luonnonmetsät ja lehdot (1999-2003) – Esittely 2.2.2004. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Viitattu 4.11.2009.
- ↑ a b c Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta 2001–2006 – Luonnonmetsät (9010) Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö. Viitattu 4.11.2009.