Bookcrossing on kansainvälinen ”kirjojen vapautusliike”, jonka toiminta perustuu yhdysvaltalaiseen internetsivustoon Bookcrossing.com. Bookcrossingin taustalla on se havainto, että useimmat kirjat (varsinkin romaanit) tulevat luetuiksi vain kerran ja päätyvät lopulta kirjahyllyn täytteeksi tai jopa jätteenkeräykseen. Perusajatuksena on tällaisten kirjojen antaminen toisten, aivan tuntemattomienkin, ihmisten luettavaksi. Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuu ”vapauttamalla” kirja eli jättämällä se julkiselle paikalle kenen tahansa kiinnostuneen poimittavaksi.[1] Jos kirjan rekisteröi BookCrossing-sivustolla, sille saa oman kirjaan merkittävän tunnuskoodin (BCID-tunnus), ja juuri tämän kirjan kulkua maailmalla voi jatkossa halutessaan seurata koodin ja sivuston avulla. Sivuston käyttö on maksutonta ja anonyymiä. Kirjojen vapauttamisen lisäksi bookcrossingin yhteydessä harrastetaan nykyisin monenlaista kirjoihin ja lukemiseen liittyvää oheistoimintaa, ja kirjoja siirtyy bookcrossing-harrastajien (eli bookcrossaajien tai bookcrossareiden) kesken paljon myös suoraan kädestä käteen.

”Vapautettuja” kirjoja lyonilaisessa puistossa. Kirjojen suojaamiseksi säältä ne on laitettu muovipusseihin.

Bookcrossing-sivusto

muokkaa

Bookcrossing.com-sivuston perusti vuonna 2001 yhdysvaltalainen tietokoneohjelmistoyritys Humankind Systems, joka ylläpitää sitä edelleen. Ajatuksen sai ja sivuston laati yrityksen osakas Ron Hornbaker Phototag.org- ja Wheresgeorge.com-sivustojen pohjalta. Sivusto on internetyhteisön tyyppinen eikä varsinaisesti kaupallinen: sen käyttö on ilmaista, ja sivuston kustannukset katetaan yhteisön jäseniltä tulevien lahjoitusten sekä sivuston oman tuotekaupan tuottojen avulla. Ilmaisjäsenyyden lisäksi käytössä on vapaaehtoinen maksullinen jäsenyys, jonka voi maksaa kerralla 1–12 kuukaudeksi ja joka antaa jäsenen käyttöön sivustolla joitakin aktiiviharrastajille käteviä lisätoimintoja.

Bookcrossing.com on englanninkielinen sivusto, mutta se on käännetty käyttäjien auttamana useille kielille myös suomeksi. Bookcrossaajille on myös suomenkielinen keskustelufoorumi. Kirjoista on tapana tehdä merkinnät sillä kielellä, jolla kirja on kirjoitettu, siis esimerkiksi suomenkielisestä kirjasta suomeksi. Joillakin kielillä (japani, portugali, espanja, saksa, hollanti, ranska, italia) ylläpidetään myös vapaaehtoisvoimin peili- ja tukisivustoja.

Bookcrossing-sivustoa voi selata ja löytämistään bookcrossing-kirjoista tehdä merkintöjä rekisteröitymättä jäseneksi, mutta omien kirjojen rekisteröiminen ja foorumeiden käyttö edellyttää jäsenyyttä. Sivuston jäsenyys on ilmainen, ja koska jäsenet esiintyvät sivustolla nimimerkeillä, voi jäsen halutessaan pysyä täysin anonyyminä. Kullakin jäsenellä on oma profiilisivunsa ja tämän sivun kautta selattava virtuaalinen bookcrossing-”kirjahylly”, josta löytyvät kaikki jäsenen rekisteröimät ja hänen käsiensä kautta kulkeneet bookcrossing-kirjat. Kukin jäsen päättää itse, miten paljon ja millaisia kirjoja mahdollisesti haluaa rekisteröidä ja vapauttaa. Toiminta on muutenkin hyvin omaehtoista ja vapaamuotoista.

Bookcrossing-sivustolla on maailmanlaajuisesti yli 1 500 000 jäsentä, jotka ovat rekisteröineet yli 11 000 000 kirjaa 132 maassa[2]. Suomalaisia jäseniä on melkein 11 000[3][4]. Euroopan unionin alueelta jäseniä on yli 200 000. Suomalaiset ovat melko aktiivisia Bookcrossingin harrastajia[5].

Bookcrossing-kirjan löytyminen

muokkaa

Bookcrossing-kirjoja vapautetaan paljon julkisille paikoille tarkoituksena, että kuka tahansa kiinnostunut voi ja saa poimia kirjan mukaansa luettavakseen. Kirjan kannessa on yleensä merkkitarra, josta käy ilmi että kyseessä on nimenomaan bookcrossing-kirja, ja usein myös jonkinlainen värikäs tarralappu, jossa lukee esimerkiksi ”vapaa kirja – ota ja lue!” Kannen sisäpuolella tai joskus kannessakin on lappu tai teksti, jossa selitetään lyhyesti mistä bookcrossingissa on kyse, annetaan internetosoite Bookcrossing.com ja kirjan BCID-tunnuskoodi sekä pyydetään löytäjää käymään sivustolla tekemässä kirjasta merkintä.

Bookcrossing-harrastajat toivovat, että kirjan mukaansa ottanut kävisi tekemässä kirjasta merkinnän joko heti kirjan löydettyään tai viimeistään sen luettuaan. Merkinnän voi tehdä anonyymisti tai halutessaan liittyä samalla sivuston jäseneksi. Merkintä tehdään yleensä samalla kielellä jolla kirja on kirjoitettu, mutta myös esimerkiksi löytömaan kieli käy. Löytäjä voi kertoa esimerkiksi, mistä ja milloin kirjan löysi, mitä siitä piti (jos on kirjan jo lukenut) ja mitä sille aikoo tehdä. Bookcrossing-kirjan voi halutessaan pitää itse tai sen voi esimerkiksi antaa ystävälleen tai vapauttaa uudelleen julkiselle paikalle. Jos kirjan vapauttaa, siitä kannattaa käydä tekemässä BCID-tunnuksen avulla vapautusilmoitus (release notes), jossa kertoo ainakin ylimalkaisesti minne ja milloin aikoo kirjan jättää.

Jos löytynyt bookcrossing-kirja ei kiinnosta edes löytäjän lähipiiriä, se kannattaa jättää paikoilleen jonkun muun löydettäväksi tai vapauttaa edelleen. Halutessaan löytäjä voi kirjoittaa kirjan BCID-tunnuksen itselleen muistiin ja käydä sivustolla tekemässä tunnuksen avulla merkinnän, jossa kertoo tavanneensa kirjan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan mutta jättäneensä sen paikalleen.

Kirjojen vapauttaminen

muokkaa

Bookcrossing-kirjoja vapautetaan lähinnä erilaisille julkisille paikoille kuten joukkoliikennevälineisiin, kahviloihin, odotushuoneisiin ja julkisiin auloihin. Harrastajat päättävät vapautuspaikan ja -ajankohdan itse ja saattavat keksiä mitä mielikuvituksellisimpia vapautustapoja kirjoilleen. Kirjavapautuksia julkisille paikoille kutsutaan harrastajien kesken villeiksi vapautuksiksi; näiden vapautusten ajatus on se, että kuka tahansa saattaa löytää ja ottaa kirjan. Vapautukset ovat usein niin kutsuttuja teemavapautuksia, eli vapautuspaikka tai -ajankohta liittyvät kirjaan jollakin tavalla.

Bookcrossaajat varustavat vapauttamansa kirjat yleensä selkeillä tarralapuilla, joissa selitetään kirjan löytäjälle mistä on kyse ja annetaan ohjeet Bookcrossing-sivuston löytämiseen ja käyttämiseen. Käytännössä keskimäärin 10–20 % kirjojen löytäjistä tekee niistä ennen pitkää merkinnän. Valtaosa kirjoista kuitenkin päätyy jonkun luettavaksi, ja merkintöjä saattaa tulla kuukausien tai vuosienkin kuluttua vapauttamisesta.

Kirjan rekisteröiminen

muokkaa

Jotta kirjan voi rekisteröidä, rekisteröijän täytyy olla rekisteröinyt Bookcrossing-sivuston käyttäjäksi (jäseneksi) ja myös sivustolle sisään kirjautuneena. Englannin-, saksan-, ranskan- tai japaninkieliset kirjat voi yleensä rekisteröidä pelkästään antamalla kirjan ISBN-tunnuksen, jonka perusteella sivusto noutaa kirjan tiedot kansikuvineen verkkokirjakauppa Amazon.comin tietokannoista. Joskus tämä onnistuu suomenkielisenkin kirjan osalta, mutta mikäli kirjaa ei ole Amazon-kauppojen tietokannoissa, joutuu käyttäjä syöttämään kirjan tiedot itse.

Kuten nimestä bookcrossing voi päätellä, Bookcrossing-sivustolle on tarkoitus rekisteröidä kirjoja. Kirjan tulee olla rekisteröijän omistuksessa, eikä esimerkiksi kirjastojen kokoelmissa olevia tai toisten omistamia kirjoja siis pidä rekisteröidä ainakaan ilman asianmukaista lupaa. Myös sarjakuva-albumit sekä äänikirjat eri muodoissaan luetaan kirjoiksi. Sivustolle ei kuitenkaan ole tarkoitus rekisteröidä lehtiä, musiikkiäänitteitä, videoita, postimyyntikuvastoja, postikortteja, tietokonepelejä tai muuta vastaavaa.

Kirjan rekisteröinnin yhteydessä annetaan kirjan nimi, sen tekijä ja kirjan tyyppi pudotusvalikosta valiten (esimerkiksi nuortenkirja, romaani tai elämäkerta). Rekisteröijä voi myös kirjoittaa kirjasta kuvauksen ja oman mielipiteensä. Rekisteröinnin yhteydessä sivusto antaa kirjalle BCID-tunnuksen, joka on muotoa 123-4567890 (vanhoissa bookcrossing-kirjoissa jälkiosassa voi olla vähemmän kuin seitsemän numeroa) ja joka merkitään kirjaan selvästi tavalla tai toisella.

Kun kirja on rekisteröity, se saa Bookcrossing-sivustolta oman päiväkirjasivun (journal), joka löytyy BCID-tunnuksen avulla. Tälle sivulle kertyvät kaikki eri lukijoiden tästä nimenomaisesta kirjasta tekemät merkinnät. Merkinnän kirjasta voi tehdä antamalla kirjan koko BCID-tunnuksen, mutta kirjan päiväkirjasivun löytämiseen ja lukemiseen riittää tunnuksen tavallisesti seitsemännumeroinen jälkiosa. BCID-tunnuksen jälkiosa onkin julkinen, mutta koko tunnuksen tulisi olla tiedossa ainoastaan niillä jotka ovat todella nähneet kirjan. Koko tunnusta ei siis pidä eikä tarvitse koskaan antaa esimerkiksi keskustelupalstalla. Näin estetään asiattomat päiväkirjamerkinnät ihmisiltä, jotka eivät todellisuudessa ole tätä nimenomaista kirjaa koskaan nähneet tai lukeneet.

Kirjan vapauttaminen

muokkaa

Ennen vapauttamista kirja merkitään niin, että sen BCID-tunnus ja Bookcrossing.com-sivuston internetosoite ovat hyvin esillä. Mukaan voi myös liittää vaikkapa kirjan väliin pantavalla erillisellä paperilla selvityksen siitä, mitä bookcrossing on. Kirjan näkyvä ja selkeä merkitseminen on tärkeää, jotta kirja ei päädy löytötavaroiden joukkoon. Bookcrossing-sivustolta voi tulostaa englanninkielisiä etikettejä, joissa on lyhyt selitys ja tilaa BCID-tunnukselle. Monet harrastajat ovat laatineet erikielisiä omia versioitaan etiketeistä. Laput kiinnitetään yleensä kirjan kannen sisäpuolelle, mutta löytäjän huomion herättämiseksi kanteenkin kiinnitetään tavallisesti jonkinlainen huomiotarra tai värikäs tarralappu.

Kirjan voi periaatteessa vapauttaa oman harkinnan mukaan minne tahansa. Kirjakauppa tai muu kirjoja myyvä liike ei ole paras mahdollinen vapautuspaikka, sillä kirjan löytäjää saatetaan luulla myymälävarkaaksi.[6] Myöskään tiloihin, joissa irtotavaroita erityisesti valvotaan esimerkiksi pommiuhan varalta (kuten lentokentät), ei kirjaa välttämättä kannata jättää. Kirjoja on jätetty kahviloihin, videovuokraamoihin, rautatieasemille, puhelinkoppeihin, elokuvateattereihin ja vastaaviin paikkoihin. Kirja löytää lukijan nopeimmin vilkkaalta yleiseltä paikalta, mutta myös vaikkapa erämaamökkeihin tai lenkkipolun varrelle puuhun jätetyt kirjat lähtevät yleensä ennen pitkää jonkun matkaan. Jos kirjan jättää ulos, se on syytä suojata lialta ja kosteudelta sulkemalla se tiiviisti esimerkiksi läpinäkyvään muovipussiin.

Kontrolloitu vapauttaminen

muokkaa

Monet bookcrossing-harrastajat antavat kirjoja suoraan toisilleen tai vaihtavat niitä keskenään postitse tai kädestä käteen, jolloin puhutaan kirjojen kontrolloidusta vapauttamisesta; tällöin kirjan vapauttaja tietää, kenelle kirja päätyy. Vaihtokauppoja ja vastaavia syntyy BookCrossing-sivuston keskustelufoorumien avulla ja jäsenten omien kirjatoivelistojen perusteella. Myös tällainen toiminta on täysin vapaaehtoista, eivätkä läheskään kaikki harrastajat halua esimerkiksi lähettää kirjojaan tuntemattomille.

Vapautusilmoitukset ja vapautettujen kirjojen etsiminen

muokkaa

Villeistä vapautuksista tehdään yleensä Bookcrossing-sivustolla vapautusilmoitus (release notes), jossa vapauttaja kertoo minne ja milloin aikoo kirjan vapauttaa. Ilmoituksen voi tehdä myös jälkikäteen. Vapautustiedot voivat olla ylimalkaisia tai hyvinkin tarkkoja. BookCrossing-sivuston jäsenet voivat halutessaan tilata sähköpostiinsa esimerkiksi oman paikkakuntansa vapautusilmoitukset, jotka lähetetään tilaajille heti kun kirjan vapauttaja on ilmoituksen tehnyt. Joskus vapautettua kirjaa käykin etsimässä monta paikkakunnan bookcrossaajaa.

Bookcrossingiin liittyviä ilmiöitä

muokkaa

Useimmat bookcrossaajat toteavat lukuharrastuksensa lisääntyneen bookcrossing-toiminnan myötä. Bookcrossingin yhteyteen onkin kehittynyt monenlaista kirjoihin ja lukemiseen liittyvää oheistoimintaa. Seuraavassa selvitetään joitakin bookcrossaajien käyttämiä käsitteitä.

OBCZ on lyhennys englanninkielisestä ilmaisusta Official BookCrossing Zone eli ”virallinen bookcrossing-vyöhyke”. OBCZ on tavallisesti bookcrossing-tunnuksin merkitty kirjanvaihtohylly, joka sijaitsee esimerkiksi kahvilassa. Ihmisiä rohkaistaan hyllyn käyttöön, ja kirjoja saa yleensä vapaasti jättää ja ottaa. Kaikki hyllyn kautta kiertävät kirjat eivät välttämättä ole Bookcrossing.com-sivustolla rekisteröityjä. Suomessa on muutamia OBCZ-hyllyjä eri paikkakunnilla. Myös muut, esimerkiksi kirjastojen ylläpitämät vaihtohyllyt ovat suosittuja bookcrossing-kirjojen vapautuspaikkoja.

Kirjaringit (bookring) ja kirjasäteet (bookray) ovat tapoja kierrättää bookcrossaajien kesken tehokkaasti suosittuja kirjoja, jotka monet haluaisivat lukea. Ringin tai säteen aloittaja etsii kirjalle halukkaita lukijoita yleensä Bookcrossing-sivuston keskustelufoorumien avulla, asettaa ilmoittautuneet sitten yleensä maantieteelliseen järjestykseen ja lähettää kirjan ensimmäiselle lukijalle, joka kirjan luettuaan lähettää sen seuraavalle ja niin edelleen. Osallistujia saatetaan ottaa vain tietystä maasta tai maanosasta, ja lukuaika osallistujaa kohti on yleensä rajattu esimerkiksi kuukauteen. Ringin ja säteen ero on siinä mitä tapahtuu, kun kirja on viimeisellä osallistujalla: rinkikirja lähetetään lopuksi takaisin ringin aloittajalle, kun taas sädekirjalle viimeinen lukija saa tehdä mitä haluaa.[3]

Kirjalaatikko (bookbox) on yleensä tietyn teeman mukaisia kirjoja sisältävä laatikko, joka kiertää mukaan ilmoittautuneelta osallistujalta toiselle. Kukin osallistuja poimii laatikosta ne kirjat jotka haluaa itselleen ja lisää tilalle yhtä monta kirjaa jatkamaan matkaa laatikon mukana, jolloin laatikon kirjamäärä säilyy ennallaan. Koska laatikollinen kirjoja voi olla kallis postittaa, kirjalaatikot kiertävät yleensä yhden maan sisällä. Kirjalaatikoista on myös halvemmalla toimivia muunnelmia, joissa ”laatikkoon” varatuista kirjoista esimerkiksi otetaan valokopio ensimmäisestä sivusta ja nämä kiertävät kirjekuoressa osallistujalta toiselle. Kukin osallistuja poimii kuoresta valitsemansa näytesivut ja lisää tilalle vastaavan määrän kopioita omista kirjoistaan. Valittua kirjaa hallussaan pitävä lähettää sen suoraan kirjan valinneelle osallistujalle.

Kirjaviesti (book relay) voi toimia Bookcrossing-sivuston keskustelufoorumin tai jonkin muun sivuston (esimerkiksi BookObsessed) avulla. Kirjaviestin aloittaja panee foorumilla tarjolle kirjan, jonka ottajan on tarjottava seuraavaa kirjaa, jonka ottaja tarjoaa taas seuraavaa kirjaa ja niin edelleen. Tarjoaja ja vastaanottaja sopivat yksityisesti keskenään kirjan siirtymisestä (yleensä postitse). Kirjaviestiketjut voivat rajoittua tietyntyyppisiin kirjoihin tai olla maakohtaisia.

Haasteet (challenges). Aktiiviset bookcrossaajat järjestävät keskustelufoorumien avulla kirjanvapautus- ja lukuhaasteita, joiden säännöt järjestäjä saa itse määrätä. Osallistuminen tällaisiin haasteisiin on vapaaehtoista. Haasteen suorittajien kesken tavallisesti arvotaan jonkinlainen palkinto, esimerkiksi vapaavalintainen kirja haasteen järjestäjällä olevien bookcrossing-kirjojen joukosta.

RABCK on lyhennys englanninkielisestä ilmaisusta Random Act of BookCrossing Kindness eli ”satunnainen ystävällinen bookcrossing-teko”. RABCK tarkoittaa sitä, että bookcrossaaja antaa tai lähettää kirjan toiselle harrastajalle haluamatta siitä mitään korvausta (esimerkiksi toista kirjaa tai postimaksua). RABCK-toiminta on vapaaehtoista, eikä harrastajien kesken pidetä asiallisena koskaan pyytää toiselta kirjaa tarjoamatta mitään vastineeksi, mutta monet bookcrossaajat lähettävät ainakin silloin tällöin RABCK-kirjoja. Melko yleistä on myös järjestää keskustelufoorumeilla RABCK-arvontoja esimerkiksi syntymäpäivänsä kunniaksi: tällöin tarjolla ovat jotkut tietyt kirjat tai arvontaan osallistujat saavat toivoa haluamaansa kirjaa arvonnan järjestäjällä olevien bookcrossing-kirjojen joukosta, ja arvonnan voittaja saa haluamansa kirjan.

Bookcrossing-tapaamiset

muokkaa

Eri puolilla maailmaa järjestetään harrastajien kesken vapaamuotoisia bookcrossing-tapaamisia. Suomessa paikkakuntakohtaisia tapaamisia järjestetään säännöllisesti ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Porissa ja Oulussa. Ohjelmassa on yleensä kirjojen vaihtoa ja bookcrossingiin ja kirjoihin liittyvää ja liittymätöntä keskustelua. Myös valtakunnallisia tapaamisia järjestetään. Eri paikkakuntien tai suurempien alueiden bookcrossing-harrastajat saattavat myös toisinaan järjestää vapautustempauksia eli niin kutsuttuja massavapautuksia. Tällöin yhteisvoimin hankitaan ja vapautetaan suuri määrä kirjoja yleensä johonkin tiettyyn paikkaan. Esimerkiksi puistot ovat suosittuja vapautustempausten kohteita.

Bookcrossing arvostelun kohteena

muokkaa

Kirjailijat ja kirjakustantajat ovat jossakin määrin ilmaisseet huolta bookcrossingin kasvavasta suosiosta, jonka saatetaan pelätä vähentävän uusien kirjojen myyntiä. Käytännössä useimmat aktiiviset bookcrossaajat kokevat ryhtyneensä harrastuksen myötä ostamaan paljon entistä enemmän niin uusia kuin vanhojakin kirjoja. Lisäksi bookcrossing tutustuttaa muun muassa keskustelufoorumien kautta harrastajia kirjailijoihin, joiden tuotantoa he eivät muuten olisi välttämättä tulleet hankkineeksi tai lukeneeksi. Jotkut tunnetutkin kirjailijat, esimerkiksi Richard Bach, harrastavat itse bookcrossaamista. Myös tekijänoikeuskysymyksistä on keskusteltu, vaikkei bookcrossingiin liitykään kirjojen kopiointia vaan alkuperäinen kirja kiertää lukijalta toiselle kenenkään hyötymättä tästä rahallisesti.

Lähteet

muokkaa
  1. Paaso, Marika: Bookcrossing vapauttaa kirjat kiertoon Yle Keski-Suomi. 30.4.2012. Viitattu 3.7.2012.
  2. Tietoa meistä www.bookcrossing.com. Arkistoitu 8.11.2019. Viitattu 11.3.2016.
  3. a b Holopainen, Heini: Kiertolaiskirjalla voi olla villi elämä Yle Keski-Pohjanmaa. 27.6.2012. Viitattu 3.7.2012.
  4. BookCrossing.com - Selaa jäseniä www.bookcrossing.com. Viitattu 11.3.2016.
  5. BookCrossing - Metsästä villejä kirjoja www.bookcrossing.com. Viitattu 11.3.2016.
  6. Bookcrossing – kiertävä kirjakerho Yle Satakunta. 10.9.2010. Viitattu 5.8.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa