Töölön jalkapallostadion

jalkapallostadion Helsingissä
(Ohjattu sivulta Bolt Arena)

Töölön jalkapallostadion (markkinointinimeltään Bolt Arena[1][2]; aikaisemmin Finnair Stadium, Sonera Stadium ja Telia 5G Areena) on Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva jalkapallostadion, joka valmistui vuonna 2000. Stadion toimii Veikkausliigassa pelaavan HJK:n sekä HJK:n reservijoukkue Klubi 04:n kotikenttänä. Stadion toimi myös FC Jokerien kotikenttänä 2000–2003, ja HIFK:n kotikenttänä 2015-2023. Stadionin kapasiteetti on 10 770 katsojaa.[3]

Töölön jalkapallostadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti Urheilukatu 5, 00250 Helsinki
Koordinaatit 60°11′15″N, 024°55′21″E
Rakennustyöt aloitettu 1999
Avattu 2000
Remontoitu 2003
2006
Omistaja Helsingin kaupunki
Kenttä lämmitetty tekonurmi
Kustannukset 18,5 M€
Arkkitehti Olivier Lemarchand
Ritva Kokkola
Thomas Seehan
Aiemmat nimet Finnair Stadium (2000–2010)
Sonera Stadium (2010–2017)
Telia 5G Areena (2017–2020)
Bolt Arena (2020-)
Käyttäjät
Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 10 770
Kentän mitat
  • 105 × 68 metriä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Stadionin pääomistaja on Helsingin kaupunki, joka vuokraa stadionia HJK:n omistamalle Helsinki Stadium Management Oy:lle.[1][2] Stadionin yhteydessä sijaitsee myös Suomen Palloliiton toimisto.[4]

Historia muokkaa

Rakentaminen alkaa muokkaa

Toukokuussa 1998 julkaistiin suunnitelma, jonka perusteella Helsinki perusti yhtiön, jolle vuokrattiin jalkapalloareenan maa-alue. Ratkaisuun päädyttiin Helsingin kaupungin huonon taloustilanteen vuoksi. Kaupunki antoi hankkeelle lainaa 32 miljoonaa markkaa ja valtiolta odotettiin 18 miljoonaa markkaa.[5] Lopulta hankkeeseen saatiin valtiolta 14 miljoonaa markkaa.[6] Lisäksi stadionin rakentamiseen vaadittiin yksityistä rahoitusta 60 miljoonaa markkaa. Areenan omistajaksi oli tarkoitus tulla kaupungin omistama yhtiö, joka vuokrasi stadionin Hjallis Harkimon yhtiölle.[5]

Uudesta stadionista järjestettiin arkkitehtikilpailu.[7] Stadionin suunnittelivat Atelier23-arkkitehdit, Olivier Lemarchand, Ritva Kokkola ja Thomas Seehan. Stadionin lopulliset kokonaiskustannukset olivat 18,5 miljoonaa euroa.[8] Stadionin rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1999 ja paikan rakennuttaja oli Skanska. Samalla rakennuksen nimeksi paljastettiin Finnair Stadium.[9]

Finnair Stadium valmistui kesällä 2000 kymmenen kuukauden rakentamisen jälkeen.[10] Ensimmäinen Veikkausliiga-ottelu stadionilla pelattiin kesäkuussa 2000, jolloin HJK ja FC Jokerit pelasivat vastakkain. Jokerit voitti ottelun 3–0.[11]

Nuorten MM-kilpailut ja tekonurmi muokkaa

Vuonna 2003 Finnair Stadiumille vaihdettiin tekonurmi, vaikka alun perin stadionilla oli ollut luonnonnurmi. Pinnoitteen vaihto herätti kritiikkiä jalkapallopiireissä ja mediassa. Samana vuonna stadionilla järjestettiin alle 17-vuotiaiden MM-kilpailut. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun FIFAn lopputurnaus pelattiin tekonurmella.[12]

Vanha tekonurmi korvattiin kesällä 2006 uudella, FIFAn kahden tähden -laatuluokituksen täyttävällä tekonurmella. Uusi pinnoite täyttää kriteerit UEFAn ottelujen sekä maaotteluiden pelaamiselle.[13] Tekonurmen avajaisottelu pelattiin HJK:n ja FC Hongan välillä.[14] Ottelussa syntyi stadionin uusi yleisöennätys, sillä katsojia ottelussa oli 10 770.[15]

Stadionin tekonurmea käytettiin vuonna 2006 FIFAn raportin mukaan 948 tuntia. Tekonurmien käyttökeskiarvo Euroopassa on ESTO:n (European Syntethic Turf Organisation) mukaan noin 1500 tuntia per vuosi.[16]

Myös FC Honka pelasi kotipelejään stadionilla, koska seuran omaa stadionia remontoitiin. Hongan oma kotistadion ei myöskään täyttänyt UEFAn vaatimuksia.[17] Vuonna 2009 Finnair Stadiumilla järjestettiin naisten EM-kilpailut, jonka vuoksi stadion päällystettiin väliaikaisesti luonnonnurmella.[18]

Nimenmuutokset muokkaa

Kauden 2010 aikana Finnairin ja stadionyhtiön välinen nimisopimus vanhentui. Elokuussa 2010 stadionin nimi vaihdettiin TeliaSonera Finlandin yhteistyösopimuksen myötä Sonera Stadiumiksi (lehdistössä myös suomennetussa muodossa "Sonera-stadion"). Kyseinen sopimus oli voimassa vuoden 2013 loppuun.[19][20] Soneran vaihtaessaan nimeään Teliaksi, Telia Finland nimesi stadionin Telia 5G Areenaksi vuonna 2017.[21] Vuoden 2020 tammikuussa stadionin nimi vaihdettiin jälleen, nyt Bolt Arenaksi, kun HJK teki uuden yhteistyösopimuksen Bolt.Works-henkilöstövuokrausyhtiön kanssa.[1][22]

Ominaisuudet muokkaa

 
Ilmakuva Töölön jalkapallostadionista.
  • Tekonurminen pelikenttä - koko 105 × 68 metriä (UEFAn suositus)
  • 1500 luksin valaistus
  • Katsomokapasiteetti 10 770, kaikki katsomot katettuja
  • Pääkatsomon lämmitys
  • Kentän lämmitysjärjestelmä
  • 36 aitiota

Yleisömäärät muokkaa

HJK

Kausi[23] Keskiarvo Suurin Muutos %
2000* 3 976 10 303 +36,2
2001 3 818 6 156 -4,0
2002 2 770 4 621 -27,5
2003 3 646 7 716 +31,6
2004 3 594 5 150 -1,4
2005 4 684 7 790 +30,3
2006 5 580 10 770 +19,1
2007 4 848 8 733 -13,0
2008 4 516 7 153 -6,8
2009 3 661 6 227 -18,9
2010 3 545 8 119 -3,2
2011 3 610 8 729 +1,9
2012 3 758 6 570 +4,1
2013 5 098 10 305 +35,7
2014 4 017 7 363 -21,2
2015 5 281 10 521 +31,5
2016 5 101 10 500 -3,4

HIFK

Kausi[23] Keskiarvo Suurin Muutos %
2015 3 080 10 521 +231,9
2016 3 632 10 500 +17,9

FC Jokerit

Kausi[23] Keskiarvo Suurin Muutos %
2000* 3 247 10 183 +41,4
2001 2 930 4 419 -9,8
2002 1 152 2 011 -60,7
2003 2 231 3 789 +93,7

*Siirtyivät stadionille kesken kauden 2000.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Koponen, Henri: Töölön jalkapallostadionin nimi vaihtuu yhteistyösopimuksen myötä – Telia 5G Areenasta tulee Bolt Arena Talouselämä. 29.1.2020. Alma Talent. Viitattu 8.2.2020.
  2. a b Töölön jalkapallostadion on nyt Bolt Arena HJK Helsinki. 29.1.2020. Viitattu 7.2.2020.
  3. Finnair Stadium, Edita, 2001 ISBN 951-37-3288-6
  4. Palloliiton toimisto Suomen Palloliitto. Viitattu 3.4.2013.
  5. a b Harkimo toteuttaa jalkapallostadionin Helsinkiin Turun Sanomat. 11.5.1998. Viitattu 24.4.2011. [vanhentunut linkki]
  6. Uusi jalkapallostadion nousi harjaan Helsingissä Turun Sanomat. 24.3.2010. Viitattu 24.4.2011. [vanhentunut linkki]
  7. Töölön pallokenttä Helsingin liikuntavirasto. Viitattu 25.4.2011. [vanhentunut linkki]
  8. Helsingin liikuntapaikkoja ja -rakennuksia. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2005. s. 116.
  9. Helsingin uuden jalkapalloareenan peruskivi muurattiin Turun Sanomat. 29.9.1999. Viitattu 24.4.2011. [vanhentunut linkki]
  10. Aki Riihilahdesta Helsinki Stadion Management Oy:n kehitysjohtaja Veikkausliiga. 24.8.2009. Viitattu 25.4.2011.
  11. HJK romahti uuden areenan avauksessa Turun Sanomat. 11.6.2000. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 24.4.2011.
  12. Jalkapallonurmi, jalkapallon tulevaisuus Suomen Palloliitto. 27.6.2003. Viitattu 25.4.2011.
  13. Finnair Stadiumin kenttä uusitaan 2006 Suomen Palloliitto. 1.11.2005. Viitattu 25.4.2011.
  14. Finskin yläkatsomo avataan HJK-Honka -otteluun Veikkausliiga. 19.6.2006. Viitattu 25.4.2011.
  15. HJK-Honka ollut yleisömagneetti Veikkausliiga. 14.8.2010. Viitattu 25.4.2011.
  16. Alava, Erkki: "Magnum Areenan ongelmat". Kuopiomail, Kesä 07/II. (Arkistoitu – Internet Archive) (luettu 5.6.2007)
  17. Honka pelaa europelinsä Tapiolassa 30.6.2009. Palloliitto. Viitattu 25.4.2011.
  18. Erkkilä, Jorma: Finnair-stadionin tekonurmi saa päälleen siirtonurmen Helsingin Sanomat. 1.6.2009. Viitattu 25.4.2011.
  19. Töölön jalkapallostadionista Sonera Stadium 10.8.2010. TeliaSonera. Viitattu 10.8.2010.
  20. Johannes Laitila: Töölön jalkapallostadion sai uuden nimen Helsingin Sanomat. 10.8.2010. Viitattu 10.8.2010.
  21. Sonera-stadionista tuli nyt Telia 5G -areena – Mitä mieltä olet uudesta nimestä? Helsingin Sanomat. 3.4.2017. Viitattu 7.4.2017.
  22. Töölön jalkapallostadionin nimi jälleen uusiksi – sopimuksessa erikoinen porkkana pelaajille www.iltalehti.fi. Viitattu 29.1.2020.
  23. a b c Attendances European Football Statistics. Viitattu 24.4.2011.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Töölön jalkapallostadion.