Avaa päävalikko

Blisskieli on keinotekoinen kirjoitettu kieli, joka luotiin alun perin rauhan edistämiseen. Nykyään sitä käytetään osana puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation kommunikointimenetelmiä.[1]

Blisskieli
Blissymbolics.svg
Kielikoodit
ISO 639-2 zbl
Blisskielinen lause: Minä haluan mennä elokuviin. tai Minä tykkään käydä elokuvissa. Ensimmäisessä merkissä henkilö + 1 persoona, toisessa sydän ja ylhäällä tekemisen tunnus, kolmannessa jalat ja tekemisen tunnus, elokuvaa esittää talo+kamera+liike.

Kielen kehitti 1940-luvun lopulla itävaltalaistaustainen insinööri Charles Bliss.[2] Mallia kielen kehitykseen hän otti kiinasta. Charles Bliss on antanut vuonna 1965 julkaistussa kirjassaan Semantography (Blisssymbolics) ohjeita sanajärjestyksestä mutta periaatteessa järjestys on vapaa.[1] Vuonna 1971 kanadalainen tutkijaryhmä löysi, kun etsivät uusia keinoja motorisesti vammaisten kommunikointiin. Vuonna 1982 Charles Bliss antoi Blissymbolics Communication International rajoittamattomatta oikeudet kehittää kieltä vammaisten ihmisten käyttöön. [3] 8.8.2007 Bliss kieli sai ISO 639-2 koodin joka on zbl[4]

Bliss-symbolitMuokkaa

Bliss-symbolien luokitteluMuokkaa

Jotta yli symboleita olisi helppo löytää ja ryhmitellä eri luokkiin niin ne merkitään yleensä eri taustavärillä. Pohjoismaisessa standardissa taustaväreinnä käytetään yleensä pastellisävyjä.[5]

Pohjoismainen luokittelustandardi[5]Muokkaa

  • Keltainen: nimeävät symbolit.
  • Punainen: toimintaa kuvaavat symbolit.
  • Vihreä: kuvailevat symbolit.
  • Sininen: ihmiset, persoonapronominit.
  • Valkoinen: konjunktiot, pronominit, kysymyssymbolit.
  • Harmaa: lauseen pienet rakenneosat, kuten kieltosanat, huudahdussanat ja apumerkit.

Symbolien rakentuminenMuokkaa

Perussymbolit ovat niin yksinkertaisia kuvioita ja niitä käytetään yksinään tai osana jotain toista symbolia. Perussymboleita noin 100.[3]

Yhdyssymbolit koostuvat 2 tai useammasta symboleista ja saavat siten aikaan uuden merkityksen.  Symboleita voidaan laitaa päällekkäin kuten esimerkiksi kuolema, jossa on elämä ja poisto laitettu päällekkäin. Tai sitten niitä voidaan laittaa peräkkäin tärkeysjärjestyksessä kuten esimerkiksi ruumis, jossa on ensiksi vartalo ja tämän jälkeen tulee kuolema.[3]

SymbolityypitMuokkaa

Symbolit voidaan jakaa karkeasti ottaen 3 eri tyyppiin. Tyypit ovat:

  • Kuvanomaiset kuten esimerkiksi bussi
  • Ideografiset eli käsitteelliset symbolit kuten esimerkiksi vesi
  • Sopimuksenvaraiset symbolit kuten esimerkiksi luonto

[3]

Lauseiden muodostaminenMuokkaa

Bliss-kieltä mukainen lauserakenneMuokkaa

Blisskieltä mukainen lauserakenne on käytännössä hävinnyt kokonaan käytöstä. Asiat esitetään mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Blisskielen mukaisissa väitelauseessa lauseen alkuun tulee tekijä, sitten toiminta ja tämän jälkeen tekemisen kohde. Kysymys- ja käskylauseessa noudatetaan muuten väitelausetta mutta kysymys ja käskysana tulevat lauseen alkuun. Kieltosana tulee ennen toimintaa.Tapahtuman paikkaa ja aikaa ilmaisevat symbolit sijoitetaan väitelauseen loppuun. [6]

Käännettäessä suomenkielen mukaista Bliss symboli lauseesta Bliss-kielen mukaiseen lauserakenteeseen. Joudutaan tekemään seuraavan tyyppisiä ratkaisuja.[6]

1. Suomen kielen mukaiset morfologisen tunnuksien symbolit karsitaan. Esimerkkilauseen Pidän koulunkäynnistä muuttuu muotoon Minä pitää koulu.
2. Postpositioiden sijasta käytetään prepositioita esimerkiksi lauseessa: ruuan jälkeen muuttuu lauseeksi jälkeen ruoka.
3. Symbolit kirjataan näkyviin noudattaen Bliss kielen on lauserakennetta.

LähteetMuokkaa

  1. a b Stphen von Tetzcher &Haral Martinsen: Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin, s. 25–29. Suomentanut Kaisa Launonen. Kehitysvammaliitto, 2000.
  2. Blissymbolics: Charles K. Bliss Design Envy. Viitattu 29.8.2013. [vanhentunut linkki]
  3. a b c d Kristiina Huuhtanen: Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät Suomessa, s. 73. uudistettu laitos. Kehitysvammaliito, 2011.
  4. SFS-ISO 639-2 Kielten nimien tunnukset. Osa 2: Kolmikirjaimiset tunnukset. (1 painos) Suomen Standardisoimisliitto, 26.03.2010.
  5. a b Blisskielen rakenne Papunet. Kehitysvammaliitto. Viitattu 25.5.2019.
  6. a b Tuuli Pulli, Marjatta Vuorinen ja Kaarina Vuoristo: Bliss– symbolit suomen kielessä, s. 17–19. Kehitysvammaliitto ry, 1994. ISBN 951–580–083–8.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.