Blisskieli

Blisskieli on keinotekoinen kirjoitettu kieli, jonka Charles Bliss loi alun perin edistämään rauhaa ja rinnakkaista yhteiseloa. Nykyisin sitä käytetään tukemaan puhetta sekä korvaavan kommunikaation osana.[1]

Blisskieli
Blissymbolics.svg
Kielikoodit
ISO 639-2 zbl
Blisskielinen lause: Minä haluan mennä elokuviin. tai Minä tykkään käydä elokuvissa. Ensimmäisessä merkissä henkilö + 1 persoona, toisessa sydän ja ylhäällä tekemisen tunnus, kolmannessa jalat ja tekemisen tunnus, elokuvaa esittää talo+kamera+liike.

Kielen kehitti 1940-luvun lopulla itävaltalaistaustainen insinööri Charles Bliss.[2] Mallia kielen kehitykseen hän otti kiinasta. Charles Bliss on antanut vuonna 1965 julkaistussa kirjassaan Semantography (Blisssymbolics) ohjeita sanajärjestyksestä, mutta periaatteessa järjestys on vapaa.[1] Vuonna 1971 kanadalainen tutkijaryhmä löysi blisskielen, kun he etsivät uusia tapoja motorisesti vammaisten kommunikointiin. Charles Bliss antoi vuonna 1982 Kansainväliselle blisskomitealle rajoittamattoman oikeuden kehittää kieltä vammaisten ihmisten käyttöön.[3] Blisskielelle annettiin 8. elokuuta 2007 ISO 639-2-standardin mukainen kolmikirjaiminen koodi zbl.[4]

Bliss-symbolitMuokkaa

Bliss-symbolien luokitteluMuokkaa

Blisskieli rakentuu symboleista ja apumerkeistä joita yhdistelemällä luodaan kieliopillisia ilmauksia. Symboleiden ja apumerkkien löytämisen helpottamiseksi ne ryhmitellään eri luokkiin ja niiden merkitsemiseen käytetään yleensä eri taustavärejä. Pohjoismaisessa standardissa taustaväreinä käytetään pastellisävyjä.[5]

Pohjoismainen luokittelustandardiMuokkaa

  • Keltainen: nimeävät symbolit.
  • Punainen: toimintaa kuvaavat symbolit.
  • Vihreä: kuvailevat symbolit.
  • Sininen: ihmiset, persoonapronominit.
  • Valkoinen: konjunktiot, pronominit, kysymyssymbolit.
  • Harmaa: lauseen pienet rakenneosat, kuten kieltosanat, huudahdussanat ja apumerkit.

Lähde:[5]

Symbolien rakentuminenMuokkaa

Perussymbolit ovat yksinkertaisia kuvioita ja niitä käytetään yksinään tai osana jotain toista symbolia. Perussymboleita noin 100.[3] Yhdyssymbolit koostuvat kahdesta tai useammasta symbolista, jotka saavat siten aikaan uuden merkityksen. Symboleita voidaan laitaa päällekkäin kuten esimerkiksi sanassa kuolema, jossa on laitettu päällekkäin symbolit elämä ja poisto. Niitä voidaan myös laittaa peräkkäin tärkeysjärjestyksessä kuten esimerkiksi sanassa ruumis, jossa on ensiksi vartalo ja tämän jälkeen tulee kuolema.[3]

SymbolityypitMuokkaa

Symbolit voidaan jakaa karkeasti ottaen kolmeen eri tyyppiin. Tyypit ovat:

  • Kuvanomaiset kuten esimerkiksi bussi
  • Ideografiset eli käsitteelliset symbolit kuten esimerkiksi vesi
  • Sopimuksenvaraiset symbolit kuten esimerkiksi luonto

Lähde:[3]

Lauseiden muodostaminenMuokkaa

Bliss-kieltä mukainen lauserakenneMuokkaa

Blisskielestä on lauserakenne on käytännössä hävinnyt kokonaan käytöstä. Asiat esitetään mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Blisskielen mukaisissa väitelauseessa lauseen alkuun tulee tekijä, sitten toiminta ja tämän jälkeen tekemisen kohde. Kysymys- ja käskylauseessa noudatetaan muuten väitelausetta, mutta kysymys ja käskysana tulevat lauseen alkuun. Kieltosana tulee ennen toimintaa.Tapahtuman paikkaa ja aikaa ilmaisevat symbolit sijoitetaan väitelauseen loppuun. [6]

Kun käännetään suomen kielen mukaista Bliss-symbolia lauseesta Blisskielen mukaiseen lauserakenteeseen, joudutaan tekemään seuraavan tyyppisiä ratkaisuja.[6]

  1. Suomen kielen mukaiset morfologisen tunnuksien symbolit karsitaan. Esimerkkilauseen "Pidän koulunkäynnistä" muuttuu muotoon "Minä pitää koulu".
  2. Postpositioiden sijasta käytetään prepositioita, esimerkiksi lause "ruuan jälkeen" muuttuu lauseeksi "jälkeen ruoka".
  3. Symbolit kirjataan näkyviin noudattaen Blisskielen lauserakennetta.

LähteetMuokkaa

  1. a b Tetzcher, Stphen von & Martinsen, Haral: Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin, s. 25–29. Suomentanut Launonen, Kaisa. Kehitysvammaliitto, 2000. ISBN 9515802644.
  2. Gasparska, Agnieszka: Blissymbolics: Charles K. Bliss Designenvy. 3.1.2013. Arkistoitu 11.12.2013. Viitattu 8.5.2020. (englanniksi)
  3. a b c d Huuhtanen, Kristiina (toim.): Puhetta tukevat ja korvaavat menetelmät Suomessa, s. 73. uudistettu laitos. Kehitysvammaliito, 2011. ISBN 978-951-580-525-6.
  4. SFS-ISO 639-2 Kielten nimien tunnukset. Osa 2: Kolmikirjaimiset tunnukset. (1 painos) Suomen Standardisoimisliitto, 26.03.2010.
  5. a b Blisskielen rakenne Papunet. 15.2.2017. Kehitysvammaliitto. Viitattu 25.5.2019.
  6. a b Pulli, Tuula & Vuorinen, Marjatta & Vuoristo, Kaarina: Bliss–symbolit suomen kielessä, s. 17–19. Kehitysvammaliitto ry, 1994. ISBN 951-580-083-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Blisskieli.