Avaa päävalikko

Biosidi on aine, jolla torjutaan tai tuhotaan vahingollisia eliöitä. Biosidin toiminta voi olla biologista tai kemiallista.[1] Biosidivalmisteita käytetään ihmisten, eläinten, materiaalien tai esineiden suojaamiseen haitallisilta eliöiltä. Biosidejä ovat mm. torjunta-aineet kuten hyönteismyrkyt, bakterisidit ja fungisidit. Suomessa saa myydä ja käyttää vain sellaisia biosidivalmisteita, jotka täyttävät biosidiasetuksen vaatimukset[2].

Turvallisuus ja ympäristöriskitMuokkaa

Koska biosidit ovat tarkoitettu tappamaan eliöitä, liittyy niihin monenlaisia terveys ja ympäristöriskejä. Osa valmisteista on erittäin haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle, jonka takia on tärkeää noudattaa valmisteiden käyttöohjeita ja käyttää niissä mainittuja suojavarusteita. Käyttämättömät valmisteet ja pakkaukset tulee hävittää vaarallisena jätteenä, ellei valmisteessa toisin mainita.

Valmisteiden käytöstä voi aiheutua suurta haittaa ympäristölle. Orgaanisia tinayhdisteitä, kuten tributyylitinaa (C12H28Sn) käytettiin antifouling- eli kiinnittymisenestovalmisteissa estämään kasvillisuuden ja pieneliöiden kiinnittymistä veneiden ja laivojen pohjaan vuoteen 2003 asti, jolloin sen käyttö kiellettiin laivoissa. Veneissä orgaanisten tinayhdisteiden kyttö kiellettiin jo vuonna 1991. Tributyylitinalla on osoitettu olevan pitkäaikaisia haittavaikutuksia merten ekosysteemeihin ja edelleen jäämiä voidaan havaita merten sedimenteistä etenkin satamien ja telakoiden läheisyydestä. Myös nykyisin antifoulingvalmisteissa käytettävällä kuparilla on selkeitä haittavaikutuksia ympäristössä. On havaittu, että satamissa merieliöstön kuolleisuus on korkeampaa ja lisääntyminen heikompaa, kuin satamien ulkopuolella[3]. Merkittävimmäksi tekijäksi on epäilty antifoulingvalmisteiden sisältämää kuparia ja sinkkiä.

LuokitteluMuokkaa

Biosideja ovat muun muassa ihon, pintojen ja juomaveden desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, kuten jyrsijämyrkyt ja hyönteismyrkyt ja puunsuoja-aineet, sekä veneenpohjamaalit. Biosidivalmisteet jaetaan neljään pääryhmään: 1. desinfiointiaineet, 2. säilytysaineet, 3. tuholaistorjunta-aineet ja 4. muut biosidivalmisteet[2]. Lisäksi biosidivalmisteet jaetaan tarkemman käyttötarkoituksensa mukaan  22 valmisteryhmään:[4] Kasvinsuojeluaineet, lääkevalmisteet, kosmetiikka ja elintarvikkeet tai niiden lisäaineet eivät ole biosideja.

Pääryhmä 1: Desinfiointiaineet

  • PT 1: Ihmisen hygienia
  • PT 2: Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan ihmisillä tai eläimillä
  • PT 3: Eläinten hygienia
  • PT 4: Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja
  • PT 5: Juomavesi

Pääryhmä 2: Säilytysaineet

  • PT 6: Tuotteiden varastoinnissa käytettävät säilytysaineet
  • PT 7: Kalvojen säilytysaineet
  • PT 8: Puunsuoja-aineet
  • PT 9: Kuitujen, nahan, kumin ja polymeeristen materiaalien säilytysaineet
  • PT 10: Rakennusmateriaalien säilytysaineet
  • PT 11: Nestejäähdytyksessä ja prosessijärjestelmissä käytettävät säilytysaineet
  • PT 12: Limanestoaineet
  • PT 13: Työstö- tai leikkuunesteiden säilytysaineet

Pääryhmä 3: Tuholaistorjunta

  • PT 14: Jyrsijämyrkyt
  • PT 15: Lintumyrkyt
  • PT 16: Nilviäis- ja matomyrkyt ja muiden selkärangattomien torjuntaan käytettävät valmisteet
  • PT 17: Kalamyrkyt
  • PT 18: Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät valmisteet
  • PT19: Karkotteet ja houkutteet
  • PT 20: Muiden selkärankaisten torjunta

Pääryhmä 4: Muut biosidivalmisteet

LainsäädäntöMuokkaa

Biosidivalmisteiden vaatimuksista ja hyväksymismenettelyistä säädetään biosidiasetuksella . Asetuksen tavoitteena on parantaa biosidivalmistemarkkinoiden toimintaa EU:ssa ja varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu. Suomessa biosidiasetusta täydentävät säädökset sisältyvät kemikaalilainsäädäntöön. Kemikaalilaissa on säädeetty joidenkin biosidivalmisteryhmien kansallisesta lupamenettelystä biosidiasetuksen siirtymäaikana, määrätietojen keräämisestä, tuholaistorjunnan ammattipätevyyden osoittamisesta sekä kemikaalitietojen toimittamisesta. Suomessa toimivaltaisena viranomaisena biosidiasetuksen toimeenpanotehtävissä toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

TehoaineetMuokkaa

Biosidivalmisteissa voi käyttää vain hyväksyttyjä tehoaineita tai tehoaineita, jotka ovat mukana EU:n riskinarviointiohjelmassa[5].  Tehoaineet hyväksytään EU-tasolla ja lupa on voimassa yleensä 10 vuotta, jonka jälkeen tehoaineelle on haettava uutta lupaa. Tehoainetta ei hyväksytä, jos se luokitellaan syöpää aiheuttavaksi, sukusolujen perimää vaurioittavaksi tai lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi [5]. Myöskään kemikaaleja, jotka häiritsevät hormonitoimintaa tai sellaisia aineita, joihin liittyy suuria ympäristöriskejä, ei voida hyväksyä.

Tehoaine voidaan kuitenkin hyväksyä vaikka edellä mainitut kriteerit täyttyisivätkin, mikäli voidaan katsoa, että tehoaine on välttämätön ihmisten terveydelle, eläinten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vakavan vaaran estämiseksi tai hallitsemiseksi[5]. Esimerkiksi jyrsijämyrkyissä käytettävät antiguagulantit on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi. Koska tehoaineille ei ole tarjolla korvaavia aineita ja jyrsijöiden torjunta on katsottu yhteiskunnan kannalta tärkeäksi, on tehoaineet poikeuksellisesti hyväksytty. Suurista haitoista johtue lisääntymisvaaralliseksi luokiteltuja valmisteita ei kuitenkaan ole hyväksytty kuluttajakäyttöön[5].

LähteetMuokkaa

  1. Useiden eliöntorjunta-aineiden käyttö loppuu 1.9.2006. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.11.2010.
  2. a b Biosidit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 17.1.2019.
  3. Maria Alexandra Bighiu, Elena Gorokhova, Bethanie Carney Almroth, Ann-Kristin Eriksson Wiklund: Metal contamination in harbours impacts life-history traits and metallothionein levels in snails. PLOS ONE, 3.7.2017, nro 7, s. e0180157. doi:10.1371/journal.pone.0180157. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
  4. Valmisteryhmät - ECHA echa.europa.eu. Viitattu 17.1.2019.
  5. a b c d Biosiditehoaineet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 17.1.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.