Wikipedia

Bilhorod-Dnistrovskyi

Bilhorod-Dnistrovskyi (ukr. Білгород-Дністровський, ven. Бе́лгород-Днестро́вский) vuoteen 1944 saakka Akkerman (turk. Akkerman, romaniaksi Cetatea Albǎ) on kaupunki ja piirikeskus Ukrainan Odessan alueen Bilhorod-Dnistrovskyin piirissä, Dnestrjoen länsirannalla, Moldovan rajan ja Mustanmeren välillä.[1][2][3] Kaupungista on aluekeskus Odessaan 89 kilometriä.[1]

Bilhorod-Dnistrovskyi
(Білгород-Дністровський)
Bilhorod-Dnistrovskyita, etualalla Akkermanin linnoitus.
Bilhorod-Dnistrovskyita, etualalla Akkermanin linnoitus.
vaakuna
vaakuna
Odessan alue Ukrainassa. Alla kaupungin sijainti alueella
Odessan alue Ukrainassa. Alla kaupungin sijainti alueella

Bilhorod-Dnistrovskyi

Koordinaatit: 46°11′N, 30°20′E

Valtio Ukraina
Alue Odessan alue
Piiri Bilhorod-Dnistrovskyin piiri
Historiallinen alue Bessarabia, Budžak
Hallinto
 – Pormestari Mykola Datsenko
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala 19,5 km²
Väkiluku (2021) 48 197
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Vuonna 2021 kaupungissa asui Ukrainan tilastokeskuksen arvion mukaan 48 197 ihmistä.[4] Vuonna 2001 väkiluku oli 51 890. Tuolloin väestöstä etnisesti ukrainalaisia oli 62%, venäläisiä 28%, bulgarialaisia 3,7%, moldovalaisia 1,9%; tämän lisäksi oli valkovenäläisiä, gaugaseja, juutalaisia, kreikkalaisia, saksalaisia, puolalaisia, tataareja ja muita etnisiä ryhmiä.[1]

HistoriaMuokkaa

Seutu on ollut asuttua pitkään. Antiikin kreikkalaiset perustivat nykyisen Bilhorodin alueelle noin vuonna 600 eaa. Tyras-nimisen kauppapaikan.[1] Bysanttilaiset rakensivat kutsuivat paikkaa Levkopoliksi.[1] paikalle linnoituksen ja antoivat sille nimen Asprocastron, joka merkitsee valkeaa linnaa.

Vuonna 1484 ottomaanit valtasivat kaupungin; keskiajalla kaupunki kuului Osmanien valtakuntaan, ja antoivat paikalle nimen Akkerman.[1] Vuonna 1826 kaupunki liitettiin Akkermanin sopimuksella Venäjän keisarikuntaan[1] (muun Bessarabian tavoin).

Osana ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäiseksi julistautunutta Bessarabiaa kaupunki siirtyi vuonna 1918 Romanian alaisuuteen.[1] Toisen maailmansodan yhteydessä se joutui osaksi a Ukrainan neuvostotasavaltaa (1940) ja Neuvostoliittoa.[1] Neuvostoliiton hajottua kaupunki on kuulunut itsenäiseen Ukrainaan.

  • Bilhorod-Dnistrovskyin katedraali.

  • Akkermanin linnoitus.

  • Bilhorod-Dnistrovskyin rautatieasemaa edustoineen.

  • Paikallismuseon rakennus Bilhorod-Dnistrovskyissä.

  • Bilhorod-Dnistrovskyin satamaa.

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j M. M. Šuljuk: Bilhorod-Dnistrovskyi (Білгород-Дністровський) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2003. Viitattu 17.7.2022. (ukrainaksi)
  2. ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 17.7.2022. (ukrainaksi)
  3. ↑ Kaba, John (1919). Politico-economic Review of Basarabia. United States: American Relief Administration, 15. 
  4. ↑ Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 17.7.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bilhorod-Dnistrovskyi&oldid=20600212”