Betahistiini

Betahistiini on sisäkorvaperäisessä huimauksessa ja Ménièren taudin hoidossa käytettävä lääkeaine. Perusrakenteeltaan aine on 2-[2-(methyyliamini)etyyli]pyridiini, ja sitä käytetään betahistiinidihydrokloridi-suolana. Sen rakenne muistuttaa fenyylietyyliamiinia ja histamiinia. Lääkettä nautitaan pelkästään pillereinä.

Betahistiinin rakennekaava

Betahistiinin kemiallinen kaava on C₈H₁₂N₂, moolimassa 136.194 g/mol ja CAS-numero 5638-76-6.

Vaikutusmekanismi

Betahistiinidin vaikutusmekanismia huimauksen hoidossa ei tarkkaan tiedetä. Todennäköisesti vaikutus kuitenkin perustuu sisäkorvan verenkiertoa parantavaan vaikutukseen.

Haittavaikutukset

Aineen haittavaikutuksina voi olla lievää pahoinvointia, mahavaivoja ja ihon yliherkkyysreaktioita; erityisesti ihottumaa, kutinaa ja urtikariaa voi esiintyä.

Metabolia

Betahistiinidihydrokloridi metabolisoituu nopeasti maksassa inaktiiviseen päämetaboliittiin, 2-pyridyylietikkahappoon ja dimetyylibetahistiiniin [2-(2-aminoetyylipyridiini)].

Eliminaatio

Betahistiini erittyy lähes yksinomaan (85–90 %) virtsaan 24 tunnin sisällä. Betahistiini erittyy virtsaan lähes täysin päämetaboliittina. Virtsasta löytyy vain pieniä määriä demetyylibetahistiinidihydrokloridia.

Aiheesta muualla

• Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista
• PubChem: Betahistine (englanniksi)