Berndt Fabritius (21. tammikuuta 1765 Vehkalahti21. joulukuuta 1835 Helsinki) oli suomalainen senaattori, valtioneuvos ja laamanni.

Fabritiuksen vanhemmat olivat haminalainen kauppias Jost Fabritius (k. 1771) ja Elisabet Kahlberg. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1778.

Fabritius oli Venäjän hallitsevan senaatin kanslistina Pietarissa 1782–1784 ja sitten Viipurissa maistraatinsihteerinä 1784–1794, kaupungin rahastonhoitajana 1794–1797 ja raatimiehenä 1797. Hän oli Haminan pormestarina 1797–1812 ja Suomen kenraalikuvernöörinkanslian 2. osaston toimituspäällikkönä 1812–1825. Fabritius sai laamannin arvonimen vuonna 1814. Hän oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1816–1835 ja sai valtioneuvoksen arvonimen 1829.

Fabritius oli naimisissa 1797–1830 Margareta Elisabet Sutthoffin (k. 1830) kanssa.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Kotivuori, Yrjö: Berndt Fabritius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 17.7.2015.