Bernard Foccroulle

Bernard Foccroulle (s. 1953 Liège) on belgialainen urkuri, taiteellinen johtaja, säveltäjä ja musiikkikirjailija. Hän aloitti kansainvälisen uransa urkurina 1970-luvun puolessavälissä. Hänen ohjelmistonsa ulottuu renessanssimusiikista nykyteoksiin. Hän on kantaesittänyt Philippe Boesmansin, Brian Ferneyhoughin, Betsy Jolasin, Xavier Darassen, Jonathan Harveyn, Pascal Dusapinin ja muiden nykysäveltäjien teoksia. 1980-luvulla Foccroulle kuului saksalaiseen barokkimusiikkiin keskittyneeseen Ricercar Consort -kokoonpanoon.^[1]

Foccroulle on Montréalin ja Aix-Marseillen yliopistojen kunniatohtori. Hänestä tuli vuonna 2010 Brysselin kuninkaallisen konservatorion urkujensoiton professori.^[1]

Ura

Solistina Foccroulle on julkaissut kymmeniä levytyksiä ja voittanut Diapason d'Or -palkintoja. Hänen diskografiaansa kuuluvat Dietrich Buxtehuden ja Johann Sebastian Bachin kaikkien urkuteosten levytykset. Vuonna 2014 hän julkaisi Matthias Weckmannin urkuteosten kokonaislevytyksen ja omien urkusävellystensä albumin. Foccroulle esiintyy säännöllisesti suurissa konserttisaleissa Tokiossa, Soulissa, New Yorkissa, Sydneyssä, Madridissa, Torinossa, Oslossa, Brysselissä, Pariisissa, Luxemburgissa, Salzburgissa, Kölnissä ja Hampurissa. Vuonna 2016 Foccroulle otti muiden nimekkäiden urkurien kanssa ensimmäisenä käyttöön Philharmonie de Parisin uudet urut. Hänen musiikillisia yhteistyökumppaneitaan ovat olleet kornetistit Jean Tubéry ja Lambert Colson sekä palestiinalainen laulaja, udinsoittaja Moneim Adwan. Hän on yhdistänyt musiikkiin myös muita taiteen lajeja tekemällä yhteistyötä esimerkiksi koreografi Jan Fabren, koreografi Salva Sanchisin ja videotaiteilija Lynette Wallworthin kanssa.^[1]

Foccroulle toimi Brysselin La Monnaie -oopperatalon johdossa vuosina 1992–2007 ja Aix-en-Provencen taiteellisena johtajana 2007–18. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin johtajuuspalkinto Lontoon International Opera Awards -jakotilaisuudessa.^[1]

Am Rande der Nacht sopraanolle ja orkesterille (Rainer Maria Rilken pohjalta)
Due after De Luca... baritonille ja kamarimusiikkiyhtyeelle
E vidi quattro stelle sopraanolle, baritonille ja kamarimusiikkiyhtyeelle (Dante Alighierin Kiirastulen mukaan)
Quatre mélodies d'après Verlaine sopraanolle ja pianolle
Zauberland sopraanolle ja pianolle (laulusarja Martin Crimpin runoihin; kantaesitys Pariisissa Katie Mitchellin johdolla 2019)
historiallisille uruille sävellettyjen kappaleiden sarja

La naissance de l'individu dans l'art (2003; yhteistyössä Robert Legrosin ja Tzvetan Todorovin kanssa)
Entre passion et résistance (2005)
Faire vivre l'opéra, un art qui donne sens au monde (2018)