Avaa päävalikko

Benjamin Tudelalainen oli 1100-luvulla elänyt juutalainen matkailija, joka tunnetaan erityisesti hänen matkojaan kuvailevasta kirjasta Sefer ha-Massaʿot. Kirja on yksi keskiajan historioitsijoiden päälähteistä ja se kuvailee laajasti Benjaminin ajan Välimeren alueen elämää Benjaminin matkojen perusteella. Itse kirjoittajastaan kirja kertoo kuitenkin vain vähän, eikä muita lähteitä Benjaminin elämästä ole.

Benjamin Tudelalainen
Benjamin Tudelalainen piirroksessa 1800-luvulta
Benjamin Tudelalainen piirroksessa 1800-luvulta
Henkilötiedot
Syntynyt
Tudela
Kuollut
Kastilia

MatkatMuokkaa

 
Kartta Benjamin Tudelalaisen matkoista.

Benjamin Tudelalainen tunnetaan ainoastaan hänen kirjoittamansa tunnetuksi tulleen matkakirjansa (Sefer ha-Massaʿot) kautta, joka sekin mainitsee kirjoittajastaan vain harvoin. Itse kirja perustuu Benjaminin matkoillaan tekemiin muistiinpanoihin. Joissain ulkopuolisissa lähteissä häntä kutsutaan rabbiksi, mutta tälle ei ole matkakirjassa perusteita. Matkakirjan perusteella voidaan laskea Benjaminin viettäneen matkallaan vähintään viisi ja enintään 14 vuotta.[1]

Benjaminin matka alkoi Tudelasta nykyisestä Pohjois-Espanjasta. Hän kulki Zaragozan, Tarragonan ja Barcelonan kautta Gironan ja Provenceen kirjoittaen kulkiessaan kaupungeista ja niiden taloudellisesta elämästä. Marseillesta Benjamin matkusti laivalla Genovaan ja sieltä Pisan kautta Roomaan. Roomassa hän kirjoitti kaupungin muinaisjäänteistä, liittäen ne eri tavoin juutalaisten historiaan. Hän kirjoitti myös kaupungin juutalaisista ja heidän suhteistaan paavi Aleksanteri III:een. Koska paavi valittiin vuonna 1159, on Benjaminkin täytynyt olla Roomassa tämän vuoden jälkeen, mutta ennen paavin pakoa kaupungista, tai kun paavi palasi hetkeksi vuosina 1165–1167.[1]

Roomasta Benjamin kulki etelään kuvaillen esimerkiksi Salernon, Amalfin ja Beneventon kaupunkeja. Otrantosta hän matkasi laivalla Korfuun, sekä sieltä edelleen Ártaan ja lopulta Konstantinopoliin. Benjamin vietti ilmeisen pitkään Konstantinopolissa kuvaillen sitä elävästi. Konstantinopolista matka jatkui Egeanmeren saarten kuten Mytilenen, Chíoksen, Sámoksen ja Ródoksen kautta Kyprokselle, josta hän palasi mantereelle. Tuolloin ristiretkeläisten hallitsemalla alueella hän kulki Antiokiasta, Sidoniin, sekä Tyroksen ja Akkon kautta Pyhään maahan. Palestiinassa hän kuvaili alueen pyhiä paikkoja ja vieraili esimerkiksi Jerusalemissa.[1]

Benjamin lähti Palestiinasta kulkien Tiberiaksen kautta Damaskokseen ja edelleen Aleppon kautta Mosuliin. Tällä matkallaan hän kuvaili myös ensi kertaa arabiankielisten lähteiden ulkopuolella druuseja. Lopulta hän saapui Bagdadiin, jonka kuvailuun hän käytti paljon aikaa kertoen esimerkiksi kalifin hovista. Benjamin kuvaili myös Persiaa perustaen tietonsa ilmeisesti kuitenkin legendoihin. Hän kertoi myös juutalaisesta pseudo-Messias David Alroysta ja hänen kirjansa oli pitkään lähes ainut tästä kertova historiallinen lähde. Benjamin puhuu myös Kiinasta, Intiasta ja Sri Lankasta, jossa hän kuitenkin tuskin kävi henkilökohtaisesti.[1]

Lopulta Benjamin palasi takaisinpäin Egyptiin, jossa hän kuvaili Kairoa ja Aleksandriaa. Egyptistä hän matkusti Sisilian Palermoon ja sieltä todennäköisesti meriteitse edelleen takaisin Espanjaan.[1]

MerkitysMuokkaa

Benjamin Tudelalaisen matkakirja on tärkeä historiallinen lähde Välimeren alueen oloista. Monet Benjaminin huomiot koskivat eri juutalaisia yhteisöjä, mutta hän kuvaili myös laajasti muita aiheita. Hän kuvaili esimerkiksi Genovan ja Pisan välisiä jatkuvia sotia, ristiretkeläisten lähtösatamia Italiassa, kertoi kauppiaista eri puolilla Välimertaa ja saattoi olla myös ensimmäinen Kiinan sen nykyisellä nimellä maininnut Eurooppalainen. Benjaminin kirja on käännetty lukuisille kielille ja se on yksi keskiajan historioitsijoiden päälähteistä.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 3 Ba-Blo, s. 362-364. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)