Árta
Árta (kreik. Άρτα) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Αρταίων, Dímos Artaíon), joka sijaitsee Ártan alueyksikössä Epeiroksen alueella. Kaupunki on alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 436,8 neliökilometriä ja väkiluku 43 166. Varsinaisen Ártan kaupungin väkiluku on 21 895 (vuonna 2011).[1][2]
| Árta Ártan kunta Άρτα Δήμος Αρταίων |
|
|---|---|
 Ártan Kilkíksen aukio (Plateía Kilkís). |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Árta |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue |
Epeiros ja Länsi-Makedonia |
| Alue | Epeiros |
| Alueyksikkö | Árta |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 1901 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 436,8 km² |
| Väkiluku (2011) | 43 166[1] |
| – Kunnallisyksikkö | 27 330 |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 24 427 |
| – Kaupunki | 21 895 |
| – Väestötiheys | 98,82 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 471 00 |
| Suuntanumero(t) | 26810 |
| Rekisterikilpi | ΑΤ |
Maantiede muokkaa
Ártan kaupunki sijaitsee Árachthos-joen itärannalla Amvrakikóslahden eli Ártanlahden pohjoispuolella, noin 370 kilometriä luoteeseen Ateenasta ja noin 444 kilometriä lounaaseen Thessalonikista.[3] Prévezan kaupunki sijaitsee noin 30 kilometriä Ártasta lounaaseen, Ioánnina noin 58 kilometriä pohjoiseen ja Agrínio noin 70 kilometriä eteläkaakkoon. Ártan kunta käsittää Amvrakikóslahden rannalle ulottuvan alueen Epeiroksen eteläosasta. Kaupungin koillispuolella Árachthos-joessa sijaitsee Pournárin tekojärvi.
Historia muokkaa
Antiikki muokkaa
- Pääartikkeli: Ambrakia
Antiikin aikana nykyisen Ártan kaupungin paikalla sijaitsi Ambrakian kaupunki ja kaupunkivaltio (polis). Se oli alun perin Korintin siirtokunta. Ambrakiasta tuli Epeiroksen merkittävin kaupunki, ja se kukoisti erityisesti 400–200-luvuilla eaa. Kaupunki osallistui persialaissotiin kreikkalaisten puolella ja peloponnesolaissotaan entisen emäkaupunkinsa Korintin sekä Spartan puolella. Myöhemmin Ambrakia oli Epeiroksen kuninkaan Pyrrhoksen pääkaupunki, mikä se oli sen suurinta kukoistuskautta. Kaupunki taantui roomalaisella kaudella 100-luvulta eaa. alkaen ja jäi asumattomaksi Nikopoliin perustamisen jälkeen vuonna 31 eaa., sillä asukkaat siirrettiin uuteen kaupunkiin.[4][5]
Antiikin aikaisesta kaupungista on säilynyt suhteellisen vähän jäänteitä. Niihin lukeutuvat muun muassa Apollon Pythios Soterille omistetun temppelin sekä pienen teatterin rauniot.[6]
Nykyinen kaupunki muokkaa
Ambrakian paikka oli lähes asumattomana noin tuhannen vuoden ajan. Nykyinen Ártan kaupunki kehittyi paikalle bysanttilaisella kaudella noin 1000-luvulla. Kaupungin nykyinen nimi on todennäköisesti peräisin Árachthos-joen nimestä.[5]
Vuonna 1204 Ártasta tuli Epeiroksen despotaatin pääkaupunki.[3] 1300-luvulla kaupunki oli Akarnanian alueen merkittävin, ja siksi se tunnettiin myös nimellä Akarnania sekä nimellä Arechthea Acarnana.[5]
Nykyinen Ártan kaupunki on ympäristönsä hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Árachthos-joen ylittävä, 1600-luvulla rakennettu Ártan silta, jonka pituus on 145 metriä, sekä bysanttilaisaikainen, 1200-luvulla rakennettu Ártan linna, joka oli käytössä myös osmanivallan aikana. 1200-luvulta ovat myös merkittävimmät vanhat kirkot Panagía Parigorítissan kirkko, kaupungin suojeluspyhälle omistettu Pyhän Theodoran (Agía Theodóra) kirkko, sekä Káto Panagián luostari. Ártan hiippakunnan piispanistuimena toimii Pyhän Demetrioksen (Ágios Dimítrios) katedraali. Museoihin kuuluvat muun muassa Ártan arkeologinen museo sekä kansanperinnemuseo.[3]
Nykyinen Ártan kunta muodostui, kun Árta, Amvrakikós, Filothéi, Vlachérna ja Xirovoúni yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[7]
Kunnan osat muokkaa
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Ártan kunta muodostuu viidestä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][7]
| Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Amvrakikós | Anéza | Anéza | 1 111 |
| Apómero | 142 | ||
| Mýtikas | 190 | ||
| Gavriá | Gavriá | 379 | |
| Kalogerikó | Kalogerikó | 491 | |
| Koronisía | Koronisía | 165 | |
| Polýdroso | Palaioskamiá | 36 | |
| Polýdroso | 408 | ||
| Psathotópi | Psathotópi | 194 | |
| Ráchi | Ráchi | 574 | |
| Strongylí | Strongylí | 192 | |
| Vígla | Vígla | 386 | |
| Yhteensä: 4 268 | |||
| Árta | Árta | Agía Triáda | 136 |
| Ágioi Anárgyroi | 756 | ||
| Ágios Geórgios Glykorrízou | 53 | ||
| Árta | 21 895 | ||
| Eleoúsa | 1 093 | ||
| Glykórrizo | 325 | ||
| Marathovoúni | 82 | ||
| Moní Genníseos Theotókou í Káto Panagías (luostari) | 87 | ||
| Keramátes | Keramátes | 411 | |
| Kostakioí | Kostakioí | 2 078 | |
| Syngounéika | 24 | ||
| Thanasaíika | 73 | ||
| Limíni | Limíni | 317 | |
| Yhteensä: 27 330 | |||
| Filothéi | Ágios Spyrídon | Ágios Spyrídon | 971 |
| Dokímia | 29 | ||
| Vathýpedo | 59 | ||
| Chalkiádes | Chalkiádes | 1 284 | |
| Kalamiá | Kalamiá | 1 018 | |
| Kalóvatos | Kakóvatos | 58 | |
| Kalóvatos | 589 | ||
| Kirkizátes | Kirkizátes | 466 | |
| Plisioí | 356 | ||
| Rókka | Rókka | 613 | |
| Yhteensä: 5 443 | |||
| Vlachérna | Grammenítsa | Grammenítsa | 1 258 |
| Skamniá | 84 | ||
| Vrysoúles | 31 | ||
| Grímpovo | Chanópoulo | 313 | |
| Grímpovo | 211 | ||
| Korfovoúni | Dáfni | 31 | |
| Dryónas | 35 | ||
| Élatos | 407 | ||
| Korfovoúni | 159 | ||
| Roumánia | 16 | ||
| Vlachérna | Vlachérna | 374 | |
| Zarkadaíika | 22 | ||
| Yhteensä: 2 941 | |||
| Xirovoúni | Ammótopos | Ammótopos | 618 |
| Ampélia | 350 | ||
| Dafnotí | Dafnotí | 85 | |
| Profítis Ilías | 25 | ||
| Faneroméni | Faneroméni | 63 | |
| Kampí | Kampí | 928 | |
| Pantánassa | Anogeiatá | 73 | |
| Pantánassa | 293 | ||
| Ydroilektrikós Stathmós Loúrou | 2 | ||
| Pistianá | Kallithéa | 31 | |
| Pistianá | 43 | ||
| Platánia | 164 | ||
| Rodavgí | Ámmos | 3 | |
| Katharovoúni | 0 | ||
| Perdikári | 68 | ||
| Rodavgí | 257 | ||
| Soumési | 52 | ||
| Skoúpa | Fráxos | 9 | |
| Kámpos | 22 | ||
| Kárdamos | 12 | ||
| Palaiochóri | 16 | ||
| Platanákia | 13 | ||
| Skoúpa | 46 | ||
| Tsiapalaíika | 11 | ||
| Yhteensä: 3 184 | |||
| Yhteensä: 43 166 | |||
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Arta Visit Greece. Arkistoitu 7.7.2017. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Αμβρακία: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 21.3.2018. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c Smith, William: ”Ambracia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Αμβρακία: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Árta Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Αρταίων. Ártan kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
