Beelzebub
Beelzebub, Baalzebub tai Beliar, (Ba‘al Zebūb tai Ba‘al Zəvūv, hepreaksi בעל זבוב), oli filistealaisten kaupungissa Ekronissa palvottu jumala.[1] Hänet mainitaan Vanhassa testamentissa nimellä "Baal-Sebub" (2. Kun. 1: 3) ja Uudessa testamentissa nimellä "Beelsebul" (mm. Matt. 10: 25).
Muinaisuudessa polyteistisen seemiläisjumalan Baalin ja Beelzebubin välillä oli eroa vain vähän tai ei lainkaan. Monoteistinen juutalainen viittaus Baaliin oli lähes varmasti halventava, ja muuttui muiden nimitysten ohella tarkoittamaan Saatanaa.
Baal-zebub lienee alun perin tarkoittanut ”ruhtinas Baal”, ja hän on ollut filistealaisten suojelusjumala. Rabbien teksteissä nimi merkitsi ”tunkion herraa” tai ”lantalan herraa” sanan zabal eli ”lanta” mukaan. Lantaa puolestaan on käytetty epäjumalan palvonnan synonyyminä.[2] Zebūb tarkoittaa hepreassa 'kärpästä', ja Ba‘al Zebūl on väännetty pilkkamuotoon Ba‘al Zebūb ”kärpästen herra”.
Lähteet muokkaa
- Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9