Wikipedia

Bartholomeus van der Helst

Bartholomeus van der Helst (1613 Haarlem – 16. joulukuuta 1670 Amsterdam[1]) oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut taidemaalari. Van der Helst oli yksi aikansa johtavista muotokuvamaalareista, joka tunnetaan erityisesti jättimäisistä ryhmämuotokuvistaan. Hän maalasi kuitenkin myös joitakin arkista elämää kuvaavia laatukuvia ja uskonnollisia maalauksia.[2]

Bartholomeus van der Helst
Kloveniersdoelenin johtajat, 1655, 171 × 283 cm, Amsterdamin museo, Amsterdam.
Kloveniersdoelenin johtajat, 1655, 171 × 283 cm, Amsterdamin museo, Amsterdam.
Henkilötiedot
Syntynyt1613
Haarlem, Alankomaat
Kuollut16. joulukuuta 1670
Amsterdam, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus Barokki, Alankomaiden kultakauden maalaustaide

Van der Helst oli omana aikanaan hyvin arvostettu. Hänen uransa sivuaa vahvasti Rembrandtia ja vertailu on ollut pitkään luonteva lähtökohta tulkinnoille. Van der Helstin ryhmämuotokuvia pidettiin kauan kultakauden jälkeenkin Rembrandtin töiden veroisina. Nykyaikainen tulkinta arvostaa kuitenkin Rembrandtin henkilökohtaisempaa ilmaisua enemmän kuin van der Helstin selkeää realismia.[2][3][4]

Elämä ja ura muokkaa

 
Hendrik-Jacobus Scholten: Oranjen prinsessa Mary Stuart Bartholomeus van der Helstin ateljeessa, 1850–1870, 46 × 59 cm, Rijksmuseum, Amsterdam. 1800-luvulla maalattu tilannekuva. Van der Helst oikealla.

Van der Helst oli haarlemilaisen majatalonpitäjän poika, joka opiskeli maalaamista Amsterdamissa todennäköisesti Nicolaes Pickenoyn (1588–1653/1656) opastuksella. Jo vuonna 1639 van der Helst sai merkittävän tilauksen, kun hänet palkattiin maalaamaan suuri kaartilaisten ryhmämuotokuva Kloveniersdoelenin musketöörien halliin. Myös Rembrandt von Rijniltä (1606–1669) tilattiin samaan tilaan ryhmämuotokuva, josta tuli Yövartio (1642).[3]

Ryhmämuotokuva Kapteeni Roelof Bickerin ja luutnantti Jan Michielsz. Blaeuwin kaartinkomppania (1639–1643) oli menestys.[3] Van der Helst syrjäytti Rembrandtin Amsterdamin yläluokan halutuimpana muotokuvamaalarina[4] ja piti asemansa 1670-luvun alkuun saakka. Van der Helst sai tilauksia myös ulkomailta, mikä oli ajan hollantilaiselle maalarille hyvin harvinaista. Hän maalasi myös hallitsijaperheeseen kuuluneen Oranjen prinsessan Mary Henrietta Stuartin virallisen muotokuvan.[3]

Tyyli ja teokset muokkaa

Van der Helstin varhaisissa muotokuvissa näkyy Rembrandtin ja van der Helstin opettajan Pickenoyn vaikutus.[3][5] 1640-luvun alussa Amsterdamin taidemarkkinoilla oli kuitenkin käynnissä muutos. Flaamilaisen Anthony van Dyckin (1599–1641) klassinen, värikäs, selkeä ja elegantti tyyli oli syrjäyttämässä Rembrandtin ja hänen seuraajiensa luonnosmaisemman ihmiskuvauksen, monokromaattisemman paletin ja chiaroscuro-valaistuksen. Uusi tyyli miellytti rikkaita ostajia. Van der Helst omaksui muutoksen nopeasti ja hänestä tuli Amsterdamin johtava muotokuva- ja ryhmämuotokuvamaalari.[4] Van der Helst maalasi myös joitakin laatukuvia ja uskonnollisia kuvia, mutta niitäkin hallitsee usein henkilöiden kuvaus.[2]

Yksittäiset muotokuvat ja pari- ja perhemuotokuvat muokkaa

 
 
Andries Bickerin (1586–1652 ja hänen vaimonsa Catharina Gansneb Tengnagelin (1595–1652) parina maalatut muotokuvat vuodelta 1642.

Van der Helst oli tilaustöitä maalaava muotokuvamestari. Häneltä tunnetaan yli sata muodollista muotokuvaa. Suuri osa yksittäismuotokuvista ovat asettelultaan ja väripaletiltaan hyvin samankaltaisia lähi- tai puolikuvia, esimerkkinä kuvapariksi maalatut Andries Bickerin (1586–1652) muotokuva ja hänen vaimonsa Catharina Gansneb Tengnagelin (1595–1652) muotokuva vuodelta 1642.[3]

 
Gerard Andriesz Bickerin muotokuva, 1640–1652, 94 × 70.5 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.

Van der Helst maalasi myös ilmaisuvoimaisia, värikkäitä ja rentoja muotokuvia ja perhekuvia, esimerkkinä Pieter Lucaszn van de Vennen ja Anna de Carpentierin muotokuva (1652) ja Gerard Andriesz Bickerin muotokuva (1640–1652).[3]

Ryhmämuotokuvat muokkaa

Van der Helst tunnetaan jättimäisistä ryhmämuotokuvistaan. Hän oli Amsterdamin siviilikaartien suosiossa[6] ja maalasi useita kaartilaisten ryhmämuotokuvia, joista tunnetuimmat ovat Kapteeni Roelof Bickerin ja luutnantti Jan Michielsz. Blaeuwin kaartinkomppania (1639–1643) ja Münsterin rauhan juhla 18. kesäkuuta 1648 Pyhän Yrjön kaartin päämajassa Amsterdamissa (1648).[3] Van der Helst maalasi myös pienempiä ryhmämuotokuvia. Kloveniersdoelenin johtajat (1655) kuvaa siviilikaartin rakennuksista vastaavat johtajat rennossa illanvietossa. Lattialla on avattujen simpukoiden kuoria ja yhden kuvatun kädessä viinilasi.[6]

 
Münsterin rauhan juhla 18. kesäkuuta 1648 Pyhän Yrjön kaartin päämajassa Amsterdamissa, 1648, 232 × 547 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.[7]

Van der Helstin ryhmämuotokuville olivat tyypillisiä kuvattujen itsetietoiset ja itsevarmat asennot. Henkilöt oli maalattu selkeästi ja tunnistettavasti. Värit olivat kirkkaat ja maalausjälki varma ja rento. Varsinkin Münsterin rauhan juhlaa kuvaavaa maalausta pidettiin kauan yhtenä Alankomaiden kulta-ajan mestariteoksista.[3] Jälkipolvet ovat verranneet työtä Rembrandtin Yövartioon, joka ennakoi paremmin tulevaa taidekäsitystä. Van der Helstin töitä on pidetty aikansa maksavia asiakkaita ja muotia kosiskelevina, eikä niiden arvostus ole säilynyt Rembrandtin tasolla nykyaikaisen taideyleisön silmissä. Van der Helstin maalaukset ovat silti 1600-luvun taiteen tärkeimpiä ryhmämuotokuvia.[3][8] Vaikka yksi van der Helstin kaartiryhmäkuvista on esillä Amsterdamin Rijksmuseumin tärkeimpänä pidetyssä Yövartija-salissa, siitä löytyy vain vähän tietoja.[9][10]

Yhteisteokset muokkaa

Aikakaudelle tyypillisesti van der Helst maalasi useita teoksia yhteistyössä muiden taiteilijoiden kanssa. Usein erikoistunut mestari maalasi esimerkiksi muotokuvan taustan maiseman tai keskittyi kankaiden kuvaamiseen. Rembrandtin ja Tizianin tapaan myös van der Helst johti isoa ateljeeta kuin liikeyritystä. Avustajat maalasivat mestarin ohjauksessa ja erikoistuivat tiettyjen yksityiskohtien maalaamiseen. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on laatukuva Paimentolaispoika, lampaat ja vuohet (n. 1647), johon van der Helst maalasi pojan ja Jan Baptist Weenix (1621–1659) maiseman ja eläimet.[11] Ludolf Bakhuizen (1630–1708) maalasi usein maisemat van der Helstin myöhäiskauden muotokuvien taustalle.[3]

Teoksia muokkaa

  •  
    Kapteeni Roelof Bickerin ja luutnantti Jan Michielsz. Blaeuwin kaartinkomppania, 1639–1643, 235 × 750 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
  •  
    Lapsen muotokuva kuolinvuoteella, 1645, 63 × 86.5 cm, Alankomaiden kulttuuriperintösäätiö, Rijswijk.
  •  
    Sophia Tripin, Joan Coymansin vaimon muotokuva, 1645, 74 × 64 cm, yksityiskokoelma.
  •  
    Paimentolaispoika, lampaat ja vuohet, n. 1647, 148 × 147,3 cm, yksityiskokoelma. Van der Helst on raaputtanut signeerauksensa pojan kaulukseen, Weenix oikeaan ylänurkkaan.
  •  
    Oranjen prinsessa Mary Stuartin muotokuva (1631–1660), 1652, 199.5 × 170 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
  •  
    Pieter Lucaszn van de Vennen, Anna de Carpentierin ja heidän lapsensa perhemuotokuva, 1652, 187.5 × 226.5 cm, Eremitaasi, Pietari.
  •  
    Maalari Paul Potterin muotokuva, 1654, 99 × 80 cm, Mauritshuis, Haag.
  •  
    Abraham del Courtin ja hänen vaimonsa Maria de Kaersgieterin muotokuva, 1654, 146.5 cm, Museum Boijmans Van Beuningen, Rotterdam
  •  
    Amsterdamin Nieuwmarkt, 1666, 201 × 220 cm, Eremitaasi, Pietari.
  •  
    Jan Jacobsz. Hinlopenin (1626–1666) ja hänen vaimonsa Lucia Wijbrantsin (1638–1719) muotokuva, 1666, yksityiskokoelma.
  •  
    Vara-amiraali Johan de Liefden muotokuva, 1668, 139 × 22 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ rkd.nl: Discover painter, draftsman Bartholomeus van der Helst RKD – Netherlands Institute for Art History. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Rijksmuseum: Bartholomeus van der Helst - Artists - Rijksstudio Rijksmuseum. Arkistoitu 15.2.2020. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Turner, Jane: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 148–150. New York: St. Martin's Press, 2000. ISBN 978-0-312-22972-6. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Rijksmuseum: Bartholomeus van der Helst (Dutch, 1613 - 1670) The J. Paul Getty Museum. Arkistoitu 15.2.2020. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Ekkart, Rudolf E. O.: Helst, Bartholomeus van der Grove Art Online. Arkistoitu 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b National Gallery of Art: Civic Pride : Dutch Group portraits (Näyttelyesite) nga.gov. Arkistoitu 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Ekkart, Rudolf E. O.: Helst, Bartholomeus van der Grove Art Online. Arkistoitu 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi) Banquet at the Crossbowmen’s Guild in Celebration of the Treaty of Münster, Bartholomeus van der Helst, 1648 Rijksmuseum. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi)
  8. ↑ www.wga.hu: Celebration of the Peace of Münster, 1648, at the Crossbowmen's Headquarters by HELST, Bartholomeus van der www.wga.hu. Arkistoitu 14.4.2016. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Rijksmuseum: Operation Nightwatch - Rijksmuseum Rijksmuseum. Arkistoitu 4.10.2020. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Rijksmuseum: Night watch gallery Rijksmuseum. Arkistoitu 1.3.2019. Viitattu 7.10.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Sothebys: Jan Baptist Weenix (Amsterdam 1621 - 1659 Huis ter Mey) and Bartholomeus van der Helst (Haarlem 1613 - Amsterdam 1670): Shepherd boy with sheep and goats Sothebys. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 8.10.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bartholomeus_van_der_Helst&oldid=22224790”