Bandercom
Bandercom Oy on vuonna 1992 perustettu lahtelainen teknologiayritys, jonka pääliiketoiminta on tehtäväkriittisen kommunikaation laitekauppa ja palvelut.[1] Lisäksi Bandercom tuottaa erilaisia langattomien tietoliikenneverkkojen ratkaisuihin liittyviä palveluita. Yrityksen ydinosaamista ovat radiopuhelinverkot, monioperaattoriverkot, sekä VIRVE-viranomaisverkkoon liittyvät tuotteet, palvelut ja ratkaisut.
Bandercom Oy | |
---|---|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 1992 |
Toimitusjohtaja | Petri Peltola |
Kotipaikka | Lahti, Suomi[1] |
Liikevaihto | 1,1 milj. € (2014)[2] |
Henkilöstö | 3 (2014)[2] |
Kotisivu | bander.com |
Historia
muokkaa1990-luvun alussa liiketoiminnan ydin oli harrasteradiolaitteiden, kuten radioamatöörilaitteiden ja LA-puhelimien myynti kuluttajille ja jälleenmyyjille. Liiketoiminta kasvoi 90-luvun puolivälissä käsittämään moniaaltovastaanottimet eli skannerit.
2000-luvulle tultaessa Bandercom laajentui edelleen myyden sekä ammatti- että harrastekäyttöön soveltuvia radiolaitteita. Bandercom oli erikoistunut tarjoamaan laitteiden tehdasmalleista räätälöityjä tuotteita, kuten tuotteistettuja modifiointeja ja sulautettujen ohjelmistojen muokkauksia suosittuihin laitteisiin, kuten esimerkiksi Yupiteru MVT-9000MkII[3], joista Bandercom tuotteisti erityiset M2 ja M3 -versiot. 2000-luvulla yrityksen liiketoiminnan ydin siirtyi entistä enemmän laitekaupassa asiantuntijarooliin ja toisaalta tukkukauppaan. Bandercom on tunnettu erilaisista järjestelmätoimituksista, kuten VHF-laitteiden toimituksista mm. pelastuslaitoksille ja toisaalta vahvasta integraattoriroolista VIRVE-viranomaisverkon tuotteiden ja palveluiden parissa.[4]
Liiketoiminta nykyään
muokkaa2010-luvulla Bandercom Oy on toteuttanut digitaalisia radiopuhelinverkkoja, muun muassa Helsingin Musiikkitalon digitaalinen radiopuhelinverkko[5] on yrityksen toteuttama. Yritys rakentaa ja suunnittelee erilaisia sisätilojen ja vaikeiden kohteiden sisäpeittoratkaisuja, joissa matkapuhelin- ja/tai VIRVE-toimivuutta laajennetaan tiloihin, missä kyseiset verkot eivät maanpäällisen verkon avulla toimi. Vuonna 2011 Bandercom oli mukana ratkaisemassa HKL:n metrovarikon sisätilojen TETRA-järjestelmien kuuluvuutta.[6]
Maanalalaisissa tiloissa Bandercom on toteuttanut GPS-sisäpeittoratkaisuja, joissa GPS-signaali viedään saataville tarvittavaan paikkaan. Järjestelyllä tehdään mahdolliseksi mm. ajoneuvoissa käytettävien navigaattoreiden GPS-signaalin saatavuus.[7]
Bandercom on osallistunut alan seminaareihin, joissa sen työtekijöitä on ollut puhumassa sisätilojen monioperaattorijärjestelmistä, missä useat eri radiotaajuiset järjestelmät voivat käyttää yhteistä antenniverkkoa.[8][9] Sisätilojen kuuluvuus on tullut entistä ajankohtaisemmaksi Pelastuslain VIRVE-pykälän soveltamisen takia sekä uusien rakennusmääräysten[10], joilla tähdätään matalaenergiatalojen yleistymiseen. Matalaenergiatalojen eristemateriaalit vaimentavat maanpäällisten verkkojen kuuluvuutta sisätiloissa.[11][12]
Bandercom on Suomen Virveverkko Oy (Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiö)[13] kouluttama VIRVE-sisätilaratkaisuihin erikoistunut yritys.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Bandercom tiedot YTJ:ssä ytj.fi. 15.4.2015. Viitattu 15.4.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Bandercom tiedot Fonectalla finder.fi. 15.4.2015. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Yupiteru MVT-9000MkII in Radioreference wiki.radioreference.com. 15.4.2015. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ VIRVE-viranomaisverkosta lisätietoa poliisi-biitsi.com. 15.4.2015. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Helsingin Musiikkitalon digitaalinen radiopuhelinverkko -kilpailutus ted.europa.eu. 1.1.2011. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ HKL Metrovarikon sisätilojen TETRA-järjestelmien kuuluvuuden parantaminen creowave.com. 1.2.2012. Viitattu 15.4.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Projektiuutiset projektiuutiset.fi. 1.1.2013. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Milloin tarvitaan sisäpeittoverkkoja orbis.fi. 26.8.2014. Viitattu 15.4.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ NSS asiantuntijaseminaarin aineisto nssoy.fi. 26.8.2014. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Sisätilojen kuuluvuus publico.com. 1.4.2011. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Talouselämä, artikkeli kännyköiden kuuluvuudesta talouselama.fi. 1.10.2013. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Yle, kännykkä yhteys pätkii matalaenergiataloissa yle.fi. 29.8.2012. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Suomen Erillisverkot Oy erillisverkot.fi. 15.4.2015. Viitattu 15.4.2015.[vanhentunut linkki]