Avaa päävalikko

BT-sarja

neuvostoliittolainen panssarivaunutyyppi

BT-sarjan panssarivaunut (venäjäksi: Быстроходный танк, nopeakulkuinen tankki) olivat sarja Neuvostoliitossa 1930-luvulla suunniteltuja panssarivaunuja, joita valmistettiin vuosina 1932–1941. Tärkeimmät mallit olivat BT-5 ja BT-7. Panssarivaunujen erikoisuutena oli, että miehistö saattoi puolessa tunnissa poistaa kuluvat ja epäluotettavat telaketjut, ja vaunulla saattoi tämän jälkeen ajaa tietä pitkin pelkillä telapyörillä.

BT-7
BT-7
BT-7
Pituus
– putki edessä 5,68 m
– pelkkä runko 5,68 m
Leveys 2,43 m
Korkeus 2,28 m
Taistelupaino 13,9 t
Telaketjut ?
Maksiminopeus
– tiellä 53 km/h (telaketjuilla) 86 km/h (ilman telaketjuja)
– maastossa noin 30 km/h
Toimintasäde 250 km tiellä
Pääase 45 mm panssarivaunukanuuna
Muu aseistus 2 x konekivääriä
Panssarointi 10-22 mm
Moottori m-17T V-12 (bensiini)
450 hv
336 kW
Miehistö 3
Valmistusmaa Neuvostoliitto

Vuonna 1931 kaksi tornitonta J. Walter Christien M1930-prototyyppiä ostettiin Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja toimitettiin Harkovan Kominterin veturitehtaalle. Prototyypit saivat nimen BT-1. Kolme aseistamatonta BT-2-prototyyppiä valmistui lokakuussa 1931 ja sarjatuotanto alkoi 1932. Suurin osa BT-2-sarjasta aseistettiin 37 mm tykillä ja konekiväärillä; joissakin aikaisemmissa malleissa oli kolme konekivääriä. BT-3 ja myöhemmät aseistettiin 45 mm tykillä.

BT-5 painoi noin 11,5 tonnia ja pystyi 53 km/h nopeuteen ja 375 km toimintasäteeseen.

Tuotanto: 1 884 kappaletta mallia BT-5, 5 328 kpl mallia BT-7, 706 kpl mallia BT-8.

BT-5:t taistelivat Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisten puolella. Ne taistelivat myös japanilaisia vastaan 1939 ja talvisodassa suomalaisia vastaan (lähinnä BT-2 ja BT-5). BT-5- ja BT-7-vaunut taistelivat toisen maailmansodan taisteluissa vuosina 1941-42, jolloin suurin osa tuhottiin tai hylättiin, ja ne korvattiin T-34-vaunuilla.

Suomalaiset saivat sotasaaliiksi joukon BT-vaunuja, joista 18 muunnettiin jatkosodan aikana tykistöpanssarivaunuiksi uudella suomalaisella tornilla, johon asennettiin brittiläinen talvisotaan lahjoitettu 114 mm haupitsi vuodelta 1918, jota käytettiin suorasuuntausammuntaan. Nimikkeekseen vaunut saivat mallimerkinnän BT-42, ja niitä on kutsuttu myös rynnäkkötykeiksi. Vaunuja käytettiin Rynnäkkötykkipataljoonassa, Panssaridivisioonan osana. Niiden käyttökelpoisuus oli rajoitettu, mutta niitä käytettiin vielä 1944 Viipurin puolustuksen tukena.

Eri mallitMuokkaa

  • BT-1 – Christien prototyyppi
  • BT-2 malli 1932 – 37mm tykki, M-5 moottori, kopio U.S. Liberty -moottorista.
  • BT-5 – suuri pyöreä torni, 45mm tykki, konekivääri vapaalla jalustalla
    • BT-5 malli 1933 – uusi torni, jossa kaksi luukkua, konekivääri tykin suuntaisesti.
    • BT-5PKh – prototyyppejä snorkkelilla
    • BT-5A – muutamia 76,2 mm haupitsilla
    • BT-5 – liekinheitinvaunu, vain prototyyppejä
    • PT-1A – amfibiomalli uudella rungolla, vain muutama
  • BT-7 malli 1935 – hitsattu runko, uusi eturunko, M-17T-moottori (BMW:n kopio)
    • BT-7 malli 1937 – uusi torni
    • BT-7TU – komentomalli, piiska-antenni
    • BT-7M – V-2-dieselmoottori (Hispano-Suiza 12Y -lentokoneen moottoriin perustuen) , P-40 AA -konekivääri katolla, konekivääri tornin takaosassa.
    • BT-7A – 76,2 mm haupitsi
    • OP-7 – liekinheitinmalli
  • BT-8 – 1939
  • BT-42 – tykistöpanssarivaunu, valmistusmäärä 18 kpl. Suomalaisten uudella tornilla varustama BT, jonka tornissa englantilainen 114 mm haupitsi mallia 114 H 18. Tykin alkuperäinen mallimerkintä: Q.F. 4,5" Howitzer Mk II
 
BT-42 Parolassa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BT-sarja.