BT-sarja

BT-sarjan panssarivaunut (venäjäksi: Быстроходный танк, nopeakulkuinen tankki) olivat sarja Neuvostoliitossa 1930-luvulla suunniteltuja panssarivaunuja, joita valmistettiin vuosina 1932–1941. Tärkeimmät mallit olivat BT-5 ja BT-7. Panssarivaunujen erikoisuutena oli, että miehistö saattoi puolessa tunnissa poistaa kuluvat ja epäluotettavat telaketjut, ja vaunulla saattoi tämän jälkeen ajaa tietä pitkin pelkillä telapyörillä.

BT-7
Vuoden 1935 BT-7.
Valmistushistoria
Valmistusmaa	Neuvostoliitto
Tekniset tiedot
Pituus
– putki edessä	5,68 m
– pelkkä runko	5,68 m
Leveys	2,43 m
Korkeus	2,28 m
Taistelupaino	13,9 t
Telaketjut	?
Maksiminopeus
– tiellä	53 km/h (telaketjuilla) 86 km/h (ilman telaketjuja)
– maastossa	noin 30 km/h
Toimintasäde	250 km tiellä
Pääase	45 mm panssarivaunukanuuna
Muu aseistus	2 x konekivääriä
Panssarointi	10-22 mm
Moottori	m-17T V-12 (bensiini)
– hevosvoimat	450 hv
– kilowattia	336 kW
Miehistö	3
Infobox OK

Vuonna 1931 kaksi tornitonta J. Walter Christien M1930-prototyyppiä ostettiin Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja toimitettiin Harkovan Kominterin veturitehtaalle. Prototyypit saivat nimen BT-1. Kolme aseistamatonta BT-2-prototyyppiä valmistui lokakuussa 1931 ja sarjatuotanto alkoi 1932. Suurin osa BT-2-sarjasta aseistettiin 37 mm tykillä ja konekiväärillä; joissakin aikaisemmissa malleissa oli kolme konekivääriä. BT-3 ja myöhemmät aseistettiin 45 mm tykillä.

BT-5 painoi noin 11,5 tonnia ja pystyi 53 km/h nopeuteen ja 375 km toimintasäteeseen. Siinä oli kolmen hengen miehistö ja aseistuksena 45 mm:n tykki ja konekivääri.

Tuotanto: 1 884 kappaletta mallia BT-5, 5 328 kpl mallia BT-7, 706 kpl mallia BT-8.

BT-5:t taistelivat Espanjan sisällissodassa tasavaltalaisten puolella. Ne taistelivat myös japanilaisia vastaan 1939 ja talvisodassa suomalaisia vastaan (lähinnä BT-2 ja BT-5). BT-5- ja BT-7-vaunut taistelivat toisen maailmansodan taisteluissa vuosina 1941-42, jolloin suurin osa tuhottiin tai hylättiin, ja ne korvattiin T-34-vaunuilla.

Suomalaiset saivat sotasaaliiksi joukon BT-vaunuja, joista 18 muunnettiin jatkosodan aikana tykistöpanssarivaunuiksi uudella suomalaisella tornilla, johon asennettiin brittiläinen talvisotaan lahjoitettu 114 mm haupitsi vuodelta 1918, jota käytettiin suorasuuntausammuntaan. Nimikkeekseen vaunut saivat mallimerkinnän BT-42, ja niitä on kutsuttu myös rynnäkkötykeiksi. Vaunuja käytettiin Rynnäkkötykkipataljoonassa, Panssaridivisioonan osana. Niiden käyttökelpoisuus oli rajoitettu, mutta niitä käytettiin vielä 1944 Viipurin puolustuksen tukena.bt-42 ei läpäissyt täydellisesti venäläisten t34 ja kv tankeja

• 
  BT-5.
• 
  BT-6.
• 
  A-20.
• 
  BT-42 Parolassa.

Eri mallit

• BT-1 – Christien prototyyppi
• BT-2 malli 1932 – 37mm tykki, M-5 moottori, kopio U.S. Liberty -moottorista.
• BT-5 – suuri pyöreä torni, 45mm tykki, konekivääri vapaalla jalustalla
  • BT-5 malli 1933 – uusi torni, jossa kaksi luukkua, konekivääri tykin suuntaisesti.
  • BT-5PKh – prototyyppejä snorkkelilla
  • BT-5A – muutamia 76,2 mm haupitsilla
  • BT-5 – liekinheitinvaunu, vain prototyyppejä
  • PT-1A – amfibiomalli uudella rungolla, vain muutama
• BT-7 malli 1935 – hitsattu runko, uusi eturunko, M-17T-moottori (BMW:n kopio)
  • BT-7 malli 1937 – uusi torni
  • BT-7TU – komentomalli, piiska-antenni
  • BT-7M – V-2-dieselmoottori (Hispano-Suiza 12Y -lentokoneen moottoriin perustuen) , P-40 AA -konekivääri katolla, konekivääri tornin takaosassa.
  • BT-7A – 76,2 mm haupitsi
  • OP-7 – liekinheitinmalli
• BT-8 – 1939
• BT-42 – tykistöpanssarivaunu, valmistusmäärä 18 kpl. Suomalaisten uudella tornilla varustama BT, jonka tornissa englantilainen 114 mm haupitsi mallia 114 H 18. Tykin alkuperäinen mallimerkintä: Q.F. 4,5" Howitzer Mk II

Lähteet

• Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho, s. 193. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-32381-5.
• Trewhitt, Philip: Panssarivaunut ja panssaroidut ajoneuvot. Suomentanut Petri Kortesuo. Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-5145-9.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta BT-sarja Wikimedia Commonsissa