Avaa päävalikko

Asovanmeri

Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella
(Ohjattu sivulta Azovanmeri)
Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa.
Asovanmeren kartta.

Asovanmeri (ven. Азо́вское мо́ре, Azovskoje more, ukr. Азовське море, Azovske more), antiikin Maiotis (m.kreik. Μαιῶτις, Maiōtis; lat. Maeotis), on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella. Kapea Kertšinsalmi yhdistää Asovanmeren Mustaanmereen.

Asovanmeren pinta-ala on noin 38 000 neliökilometriä,[1] noin kymmenesosa Itämeren alasta. Asovanmeren keskisyvyys on seitsemän metriä ja maksimisyvyys noin 14 metriä,[2] ja se on siten maailman matalin meri. Veden lämpötilat nousevat kesäisin 25–30 °C:seen, mutta talvisin meri aiemmin jäätyi 2–4 kuukaudeksi. Asovanmeren keskimääräinen suolapitoisuus on 11 promillea, reunaosissa 2–4 promillea.

Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat Don ja Kuban. Donin kautta Asovanmereltä on kanavayhteys Volgalle ja edelleen Itämeren ja Vienanmeren vesistöalueille.

Lännessä Arabatinkynnäs erottaa Asovanmerestä Syvašmeren (tai -järven), joka on Krimin niemimaan itä- ja pohjoisrannikkoon työntyvien matalien lahtien järjestelmä, jossa suolapitoisuus on hyvin korkea. Asovanmeren koillisosassa on samoin hyvin matala mutta avoin Taganroginlahti, jossa Donin virtaaman takia suolaisuus on alimmillaan. Etelässä Asovanmeren erottavat Mustastamerestä Kertšin niemimaa Ukrainan puolella ja Venäjän puolella Kaukasuksen jatkeena Tamanin niemimaa.

Venäjä on rakentanut Kertšinsalmeen yli 17-kilometrisen sillan, joka yhdistää Venäjän 2014 miehittämän Krimin niemimaan Venäjän mantereeseen. Tämä Krimin silta eli Kertšinsalmen silta valmistui toukokuussa 2018. Sillan pohjoispuolelle jää Asovanmeren rannalla olevia Ukrainan satamakaupunkeja, muun muassa Mariupol. Marraskuussa 2018 tapahtui Kertšinsalmen välikohtaus, jossa Venäjä otti asevoimaa käyttäen haltuunsa ukrainalaisia aluksia.

LähteetMuokkaa

  1. Trenin, Dmitriĭ: The End of Eurasia: Russia on the Border Between Geopolitics and Globalization, s. 158. Carnegie Endowment, 2002. ISBN 9780870031908. (englanniksi)
  2. Environmental Security in Watersheds: The Sea of Azov, s. 9. Springer, 2011. ISBN 9789400724624. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa