Avaruusasema

avaruusalus, jonka tarkoituksena on toimia ihmisten kiinteänä tukikohtana avaruudessa

Avaruusasema on keinotekoinen rakennekokonaisuus, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden asua avaruudessa. Avaruusaseman keksi venäläinen Konstantin Tsiolkovski 1920-luvun alussa. Avaruusasemassa on useasti monia osia ja se koostuu moduuleista.

Kansainvälinen avaruusasema avaruussukkula Atlantiksen irtautumisen jälkeen 17.9.2006
Skylab-avaruusasema

Tähän mennessä rakennetut avaruusasemat ovat sijainneet Maan matalilla kiertoradoilla eli 200–400 kilometriä merenpinnasta. Toistaiseksi yksittäinen avaruuslentäjä on voinut asua avaruusasemalla enintään alle 2 vuotta kerrallaan.

Avaruusasemilla ei ole suurta työntövoimaa tuottavia raketteja, mutta useita pienempiä raketteja aluksen ratakorkeuden ja asennon säätämiseen tarvittaessa. Avaruusasemat ovat suurimpia ihmisen rakentamista avaruusaluksista.

AvaruusasematMuokkaa

(päivämäärät ovat niitä, jolloin asemat olivat miehitettyjä)

  • Saljut-avaruusasemat (Neuvostoliitto, 1971–1986)
    • Saljut 1 (1971, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
    • Saljut 2/Almaz (1973, rikkoontui pian laukaisun jälkeen)
    • Cosmos 557 (1973, putosi maahan 11 päivää laukaisun jälkeen)
    • Saljut 3/Almaz (1974, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
    • Saljut 4 (1975, 2 miehistöä)
    • Saljut 5/Almaz (1976–1977, 2 miehistöä ja 1 epäonnistunut telakointi)
    • Saljut 6 (1977–1981, 16 miehistöä (5 pitkäkestoista, 11 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
    • Saljut 7 (1982–1986, 10 miehistöä (6 pitkäkestoista, 4 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
  • Skylab-avaruusasema (USA, 1973–1974, 3 miehistöä)
  • Intian avaruusjärjestö on aloittanut kehitystyön omaa avaruusasemaansa varten. Iran on ilmaissut aikeensa miehitettyihin lentoihin. Nigerian lausunnot miehitetyistä lennoista ovat sen nykyhetken avaruuslennon kokemuksiin nähden ylimitoitettuja.

Miehitettyinä olleet avaruusasematMuokkaa

Avaruusasema Kuva Laukaisu Paluu / Tuhoutuminen Käyttöpäivät Kävijöitä Lennot asemalle Massa
(kg)
Kiertoradalla Miehitettynä Miehitetty Miehittämätön
Saljut 1 17.4.1971 klo 1.40 UTC 11.10.1971 175 24 3 2 0 18 425
Skylab   14.5.1973 klo 17.30 UTC 11.7.1979 klo 16.37 UTC 2 249 171 9 3 0 77 088
Saljut 3   25.6.1974 klo 22.38 UTC 24.1.1975 213 15 2 1 0 18 500
Saljut 4   26.12.1974 klo 4.15 UTC 3.2.1977 770 92 4 2 1 18 500
Saljut 5 22.6.1976 klo 18.04 UTC 8.8.1977 412 67 4 2 0 19 000
Saljut 6 29.9.1977 klo 6.50 UTC 29.7.1982 1 764 683 33 16 14 19 000
Saljut 7 19.4.1982 klo 19.45 UTC 7.2.1991 3 216 816 26 12 15 19 000
Mir   19.2.1986 klo 21.28 UTC 23.3.2001 klo 5.50 UTC 5 511 4 594 137 39 68 124 340
ISS   20.10.1998 Kiertoradalla
Suunniteltu käyttö ainakin vuoteen 2024.[1]
3 429[2] 2 753[2] 158[2] 41[2] 32[2] 286 876[2]

Avaruusasemien miehittämättömät huoltoaluksetMuokkaa

Nykyin käytössä olevat rahtialuksetMuokkaa

  • HTV – Japanin JAXAn kehittämä ISS-avaruusaseman huoltoalus.
  • Progress – Saljut, Mir ja ISS-asemien huoltoalukset. Progress-alus toteutettiin Neuvostoliitossa ja Venäjän avaruusjärjestö on jatkanut sen käyttöä.
  • SpaceX Dragon - Yksityinen SpaceX-yhtiön suunnittelema huoltoalus. Alus aloitti kaupallisen liikenteen Kansainväliselle avaruusasemalle lokakuussa 2012. Dragon on tällä hetkellä ainoa rahtialus, joka kykenee palaamaan maan pinnalle ja siten palauttamaan maahan mm. tutkimustuloksia ja korjattavaksi tarkoitettua kalustoa. Kapselin miehitetty malli teki miehittämättömän koelennon asemalle keväällä 2019.
  • Sygnus

Entisiä huoltoaluksiaMuokkaa

  • ATV – ISS-avaruusaseman huoltoalus, joka on ESAn toteuttama. Ensilento suoritettiin vuonna 2008. Uusia ATV-lentoja ei ole suunnitteilla
  • Avaruussukkula

Fiktio ja tiedeMuokkaa

Elokuvissa on 1920-luvulta lähtien ja televisiosarjoissa 1950-luvulta lähtien tullut tunnetuksi suuri joukko kuvitteellisia avaruusasemia, kirjallisuudessa jo 1800-luvun jälkipuolella.

Venäläinen tutkija Konstantin Tsiolkovski laati ensimmäisen tieteellis-teknisen kuvauksen avaruusasemasta 1800-luvun lopulla.

LähteetMuokkaa

  1. Venäjä ilmoitti uuden avaruusaseman rakentamisesta Nasan kanssa is.fi. Viitattu 18.4.2019.
  2. a b c d e f ISS tilastot 10.4.2008lähde tarkemmin?
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Avaruusasema.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Space station