Autiokirkko

Autiokirkko on säännöllisestä jumalanpalvelukäytöstä pois jäänyt kirkkorakennus, joka ei ole enää varsinainen seurakuntakirkko. Autiokirkkoihin kuuluvat myös monet kyläkirkot ja ulkosaariston pienet kappelit sekä entisten ruukkiyhteisöjen kirkot, jotka ruukkiseurakuntien lakkauttamisen jälkeen kuuluvat ruukinkartanoiden historialliseen ympäristöön.

Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut vuonna 1764 ja jäänyt pois aktiivikäytöstä 1879. Se hyväksyttiin vuonna 1994 Unescon maailmanperintöluetteloon. Kirkko on auki kesäisin ja siellä järjestetään muun muassa konsertteja ja vihkimisiä.

Isonkyrön vanhan kirkon kalkkimaalaukset tehtiin 1560-luvulla, peitettiin vuonna 1666 ja otettiin takaisin näkyviin vuonna 1885. Maalauksia on sen jälkeen restauroitu useaan otteeseen.

Autiokirkot Suomessa

Kirkot jäivät usein autiokirkoiksi nykyajan mukavuuksilla, kuten lämmityksellä, varustettujen ja ennen kaikkea tilavampien uusien kirkkojen rakentamisen myötä. Koska purkamiselta säästyneisiin, mutta käytöstä hylättyihin puukirkkoihin ei ole lisätty lämmityslaitteita, niiden sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussa. Kirkonrakentajien tekemät usein taidokkaat rakenteet ja yksityiskohdat ovat näkyvissä. Suurin osa autiokirkoista on seurakuntien omistuksessa. Joitakin autiokirkkoja käytetään kesäkirkkoina ja erityisesti vihkikirkkoina, ja useat ovat kesäisin auki tutustumista varten. Joissakin autiokirkoissa pidetään myös jouluaamun jumalanpalvelus.

Ympäristöministeriön ja museoviraston ylläpitämällä sivustolla on lueteltu 39 suomalaista autiokirkkoa. Keskiaikaisia autiokirkkoja on seitsemän, joista Sipoossa ja Keminmaalla keskiaikainen kivikirkko ja uudempi kirkko sijaitsevat samassa avoimessa kulttuurimaisemassa sen historiallisina maamerkkeinä. Tunnettu on myös tuhopolton jälkeen kunnostettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Tunnetuimpia puisia autiokirkkoja ovat Pyhämaan uhrikirkko Uudessakaupungissa, Paltaniemen kuvakirkko Kajaanissa, Unescon maailmanperintöluettelon otettu Petäjäveden vanha kirkko ja ”kristikansan suurin puukirkko” Kerimäellä Savonlinnassa.

Autiokirkot on kulttuurihistoriallisista syistä vapautettu kiinteistöverosta. Verohallinnon julkaisema luettelo autiokirkoista on tyhjentävä ja sisältää 40 kirkkoa.

Luettelo suomalaisista autiokirkoista

Luettelossa on verohallinnon määrittelemät 40 kirkkoa.

Keskiaikaiset kivikirkot Hattulan Pyhän Ristin kirkko Isonkyrön vanha kirkko Keminmaan vanha kirkko Messukylän vanha kirkko Tampereella Sastamalan kirkko Sipoon vanha kirkko Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Sastamalassa

Puukirkot 1600-luvun kirkot Lopen vanha kirkko Pyhämaan uhrikirkko Uudessakaupungissa Sodankylän vanha kirkko Tervolan vanha kirkko Uudenkaupungin vanha kirkko 1700-luvun kirkot Paltaniemen vanha kirkko Kajaanissa Ulrika Eleonoran kirkko Kristiinankaupungissa Keuruun vanha kirkko Petäjäveden vanha kirkko Pihlajaveden vanha kirkko Keuruulla Västanfjärdin vanha kirkko Nötön saaristokirkko Paraisilla Pielpajärven erämaakirkko Inarissa 1800-luvun kirkot Haapasaaren kirkko Kotkan Haapasaaressa Harjavallan vanha kirkko Irjanteen kyläkirkko Eurajoella Juankosken vanha kirkko Kuopiossa Jurmon saaristokirkko Paraisilla Maakallan kirkko Kalajoella Kerimäen kirkko Savonlinnassa Kolarin vanha kirkko Kärkölän kyläkirkko Lohjan Pusulassa Luhangan vanha kirkko Pomarkun vanha kirkko Tankarin saaristokappeli Kokkolassa Tervolan iso kirkko Untamalan kyläkirkko Laitilassa

Muut kirkot Ruukinkirkot Ruukinkirkot ovat yksityisomistuksessa lukuun ottamatta Teijon kirkkoa, joka on vuodesta 2010 lähtien kuulunut Salon seurakunnalle. Fagervikin kirkko Inkoossa Kosken kirkko Perniössä, Salossa Teijon kirkko Perniössä, Salossa Orisbergin kirkko Isossakyrössä Ulkomuseoiden kirkot Kirkot on siirretty alkuperäiseltä sijaintipaikaltaan. Karunan vanha kirkko Helsingin Seurasaaressa Turkansaaren kirkko Oulussa Hospitaalikirkko Spitaalihospitaalin kirkko kuuluu Metsähallituksen luontopalveluille. Seilin kirkko Nauvossa, Paraisilla