Avaa päävalikko

Autiokirkko

varsinaisesta käytöstä pois jäänyt kirkkorakennus
Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut vuonna 1764 ja jäänyt pois aktiivikäytöstä 1879. Se hyväksyttiin vuonna 1994 Unescon maailmanperintöluetteloon. Kirkko on auki kesäisin ja siellä järjestetään muun muassa konsertteja ja vihkimisiä.
Isonkyrön vanhan kirkon kalkkimaalaukset tehtiin 1560-luvulla, peitettiin vuonna 1666 ja otettiin takaisin näkyviin vuonna 1885. Maalauksia on sen jälkeen restauroitu useaan otteeseen.

Autiokirkko on säännöllisestä jumalanpalvelukäytöstä pois jäänyt kirkkorakennus, joka ei ole enää varsinainen seurakuntakirkko. Autiokirkkoihin kuuluvat myös monet kyläkirkot ja ulkosaariston pienet kappelit sekä entisten ruukkiyhteisöjen kirkot, jotka ruukkiseurakuntien lakkauttamisen jälkeen kuuluvat ruukinkartanoiden historialliseen ympäristöön.[1]

Autiokirkot SuomessaMuokkaa

Kirkot jäivät usein autiokirkoiksi nykyajan mukavuuksilla, kuten lämmityksellä, varustettujen ja ennen kaikkea tilavampien uusien kirkkojen rakentamisen myötä. Koska purkamiselta säästyneisiin, mutta käytöstä hylättyihin puukirkkoihin ei ole lisätty lämmityslaitteita, niiden sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussa. Kirkonrakentajien tekemät usein taidokkaat rakenteet ja yksityiskohdat ovat näkyvissä. Suurin osa autiokirkoista on seurakuntien omistuksessa. Joitakin autiokirkkoja käytetään kesäkirkkoina ja erityisesti vihkikirkkoina, ja useat ovat kesäisin auki tutustumista varten. Joissakin autiokirkoissa pidetään myös jouluaamun jumalanpalvelus.[1]

Ympäristöministeriön ja museoviraston ylläpitämällä sivustolla on lueteltu 39 suomalaista autiokirkkoa.[1] Keskiaikaisia autiokirkkoja on seitsemän, joista Sipoossa[2] ja Keminmaalla keskiaikainen kivikirkko ja uudempi kirkko sijaitsevat samassa avoimessa kulttuurimaisemassa sen historiallisina maamerkkeinä. Tunnettu on myös tuhopolton jälkeen kunnostettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Tunnetuimpia puisia autiokirkkoja ovat Pyhämaan uhrikirkko Uudessakaupungissa, Paltaniemen kuvakirkko Kajaanissa, Unescon maailmanperintöluettelon otettu Petäjäveden vanha kirkko ja ”kristikansan suurin puukirkko” Kerimäellä Savonlinnassa.[1]

Autiokirkot on kulttuurihistoriallisista syistä vapautettu kiinteistöverosta.[3][4] Verohallinnon julkaisema luettelo autiokirkoista on tyhjentävä ja sisältää 40 kirkkoa.[5]

Luettelo suomalaisista autiokirkoistaMuokkaa

Luettelossa on verohallinnon määrittelemät 40 kirkkoa.[5]

Keskiaikaiset kivikirkotMuokkaa

PuukirkotMuokkaa

1600-luvun kirkot
1700-luvun kirkot
1800-luvun kirkot

Muut kirkotMuokkaa

Ruukinkirkot

Ruukinkirkot ovat yksityisomistuksessa lukuun ottamatta Teijon kirkkoa, joka on vuodesta 2010 lähtien kuulunut Salon seurakunnalle.

Ulkomuseoiden kirkot

Kirkot on siirretty alkuperäiseltä sijaintipaikaltaan.

Hospitaalikirkko

Spitaalihospitaalin kirkko kuuluu Metsähallituksen luontopalveluille.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Knapas, Marja Terttu: Autiokirkot henkivät historiaa Rakennusperinto.fi -sivusto. Ympäristöministeriö, Museovirasto et. al. Viitattu 15.2.2015.
  2. KHO sallii jäähallin rakentamisen Sipoon kirkkomaisemaan 9.2.2007. Ympäristöministeriö, museovirasto et. al. Viitattu 15.2.2015.
  3. Kiinteistöverolain soveltamisohje (kohta 3.3) 25.3.2019. Verohallinto. Viitattu 31.8.2019.
  4. Finlex.fi − Verosta kokonaan tai osittain vapaat kiinteistöt
  5. a b Verosta vapaat autiokirkot, linnat ja linnoitukset yms. (PDF) 25.3.2019. Verohallinto. Viitattu 31.8.2019.