Avaa päävalikko

Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpäämies on kuningatar Elisabet II, joka on myös Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar ja asuu siksi Lontoossa. Australiassa hänen valtaansa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa pääministeri, jolla on laajat toimeenpanovaltuudet.

Australiassa on voimassa äänestyspakko ja naiset saivat äänioikeuden vuonna 1902.[1]

Australia on liittovaltio, joka koostuu osavaltioista ja territorioista. Jokaisella osavaltiolla, Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia, on oma perustuslakinsa ja jonkun verran itsehallintoa. Lisäksi Australialla on kaksi sisäistä terriotoriota, Pohjoisterritorio (itsehallintoalue vuodesta 1978) ja Australian pääkaupunkiterritorio (itsehallintoalue vuodesta 1988), ja joukko asuttuja saaria joita hallinnoidaan territorioina.[2]

Sisällysluettelo

Poliittiset voimatMuokkaa

PuolueetMuokkaa

Australian politiikkaa hallitsee kolme puoluetta:

Vuoden 2016 parlamenttivaalien jälkeen kansallispuolueen ja liberaalien koalitiolla on alahuoneessa 76 paikkaa, työväenpuolueella 69 paikkaa, vihreillä yksi paikka ja muilla neljä paikkaa. Senaatissa kansallispuolueella ja liberaaleilla 30, työväenpuoleella 26, vihreillä 9 ja muilla 11.[3]

Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue.lähde? Vihreillä on liittovaltion senaatissa yhdeksän paikkaa.[3]

EtujärjestötMuokkaa

Ammattiliittojen keskusjärjestö ACTU edustaa noin kahta miljoonaa palkansaajaa. Vuonna 2006 pääministeri John Howardin hallituksen johdolla uudistettiin maan työlainsäädäntöä, mikä heikensi ammattiliittojen asemaa. ACTU laskee viime aikojen suuriin saavutuksiinsa maksullisen vanhempainvapaan myöntämisen vuonna 2010.[4]

Valtiolliset instituutiotMuokkaa

ParlamenttiMuokkaa

Australian kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue, jolla on enemmistö alahuoneessa, muodostaa hallituksen. Myös alahuoneen vaalikausi on kolme vuotta.[3]

HallitusMuokkaa

Ylin toimeenpanovalta jakaantuu kenraalikuvernöörin ja pääministerin kesken.

Pääministeri ehdottaa ministereitä kansanedustajien joukosta, ja kenraalikuvernööri nimittää heidät virkoihinsa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Mikko Mattila: Valtio-opin johdantokurssi (pdf) Luentomoniste. Yleinen valtio-oppi, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Viitattu 28.9.2016.
  2. Robert Terence Lange ja muut: Australia Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.1.2019.
  3. a b c d The World Factbook: Australia CIA. (englanniksi)
  4. About ACTU ACTU. Viitattu 26.1.2019.

Katso myösMuokkaa