August III
Fredrik August II (saks. Friedrich August II; 17. lokakuuta 1696 Dresden – 5. lokakuuta 1763 Dresden)[1] oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1733–1763 ja Puolan perimyssodan seurauksena Puola-Liettuan kuningas nimellä August III (puol. August III Sas) vuosina 1733–1763.
| August III | |
|---|---|
 August III. Louis de Silvestren (1675–1760) maalaama muotokuva. | |
| Puolan kuningas Liettuan suuriruhtinas | |
| Valtakausi | 5. lokakuuta 1733 – 5. lokakuuta 1763 |
| Kruunajaiset | 17. tammikuuta 1734 |
| Edeltäjä | Stanislaus I |
| Seuraaja | Stanislaus II |
| Saksin vaaliruhtinas | |
| Valtakausi | 1. helmikuuta 1733 – 5. lokakuuta 1763 |
| Edeltäjä | Fredrik August I |
| Seuraaja | Fredrik Kristian |
| Syntynyt |
17. lokakuuta 1696 Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta |
| Kuollut |
5. lokakuuta 1763 (66 vuotta) Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta |
| Puoliso | Maria Josefina |
| Lapset |
Fredrik Kristian Maria Amalia Maria Anna Maria Josefina 10 muuta |
| Suku | Wettin |
| Isä | Fredrik August I |
| Äiti | Christiane Eberhardine |
| Uskonto |
luterilainen (vuoteen 1712) katolilainen (vuodesta 1712) |
| Nimikirjoitus |
 |
Suku ja kasvatus
muokkaaFredrik August II oli vaaliruhtinas Fredrik August I:n (Puolan kuninkaana August II) ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt poika.[1] Hänet kasvatettiin luterilaiseksi, mutta ollessaan vuonna 1712 matkalla Italiassa hän kääntyi isänsä tavoin katoliseksi.[1][2]
Saksin vaaliruhtinaana ja Puolan kuninkaana
muokkaaFredrik August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen myös isälleen kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali.[1][2] Hän varmisti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle VI:n tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 pragmaattista sanktiota ja Venäjän keisarinnan Annan tuen lupaamalla tukea Kuurinmaan luovuttamista Venäjälle. Fredrik August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin Krakovassa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi kilpaileva kuningas Stanisław Leszczyński saatiin kuitenkin kukistettua vasta useamman vuoden kuluttua. Vasta kesäkuussa 1736 Fredrik August eli August III tunnustettiin kuninkaaksi myös Varsovassa.[1]
Fredrik August II oli kiinnostuneempi kulttuurista ja helposta elämästä kuin valtionjohdosta. Hän jätti vuodesta 1738 alkaen valtiolliset asiat paljolti neuvonantajalleen Heinrich von Brühlille, joka puolestaan antoi Puolan vaikutusvaltaisen Czartoryskin suvun haltuun. Tämä ajoi Puolan hyvin epävaakaaseen tilaan. Fredrik August liittoutui Itävallan kanssa Preussia vastaan sekä Itävallan perimyssodassa vuonna 1742 että seitsenvuotisessa sodassa vuonna 1756.[1][2] Jälkimmäisessä sodassa Preussin kuninkaan Fredrik Suuren armeija miehitti nopeasti koko Saksin, jolloin Fredrik August joutui perääntymään Puolaan.[2] Seuraavina vuosina Czartoryskin ja Poniatowskin mahtisukujen vaikutusvalta sekä Venäjän hallitsijan Katariina Suuren sekaantuminen Puolan asioihin lisääntyivät entisestään, mikä vain pahensi maan hajaannusta.[1] Fredrik August sai Saksin takaisin vuoden 1763 Hubertusburgin rauhassa, mutta kuoli vielä samana vuonna.[2]
Fredrik August keräsi pääkaupunkiinsa Dresdeniin suuren taidekokoelman ja rakennutti sinne katolisen Hofkirche-kirkon.[3]
Avioliitto ja lapset
muokkaaFredrik August avioitui vuonna 1719 keisari Joosef I:n ja Braunschweig-Lüneburgin prinsessa Wilhelmina Amalian vanhimman tyttären, arkkiherttuatar Maria Josefinan kanssa.[1]
Heille syntyi kaikkiaan 14 lasta, joista kymmenen eli aikuiseksi asti:
- Friedrich August Franz Xavier (18. marraskuuta 1720 – 22. tammikuuta 1721), kuoli kaksikuisena
- Joosef August Wilhelm Friedrich Franz Xavier Johann Nepomuk (24. lokakuuta 1721 – 14. maaliskuuta 1728), kuoli 7-vuotiaana
- Fredrik Kristian, seurasi isäänsä vaaliruhtinaan valtaistuimelle, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksi, joten Wettinin suvun valtakausi Puolassa päättyi.
- Nimeltä tuntematon kuolleena syntynyt tytär (23. kesäkuuta 1723)
- Maria Amalia, avioitui 1738 Espanjan kuningas Kaarle III:n kanssa
- Maria Margaretha Franziska Xaveria (13. syyskuuta 1727 – 1. helmikuuta 1734), kuoli 6-vuotiaana
- Maria Anna (1728–1797), avioitui 1747 Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian III Joosefin[3] kanssa
- Nimeltä tuntematon lapsi (1729–1730)
- Franz Xavier Albert August Ludwig Benno (1730–1806), Saksin sijaishallitsija 1763–1768
- Maria Josefina Karolina (1731–1767), avioitui 1747 Ranskan kruununprinssi, dauphin Ludvigin kanssa
- Karl Christian Joosef Ignaz Eugen Franz Xavier (1733–1796), Kuurinmaan ja Semgallian herttua 1758–1763
- Maria Christina Anna Teresia Salomea Eulalia Franziska Xaveria (1735–1782), Remiremontin ruhtinatar-abbedissa
- Maria Elisabeth Apollonia Casimira Francisca Xaveria (1736–1818), kuoli naimattomana
- Albert Kasimir August Ignaz Pius Franz Xavier (1738–1822), Teschenin herttua ja Itävallan Alankomaiden kuvernööri 1781–1793
- Clemens Wenceslaus August Hubertus Franz Xavier (1739–1812), Trierin arkkipiispa
- Maria Kunigunde Dorothea Hedwig Franziska Xaveria Florentina (1740–1826), Thornin ja Essenin ruhtinatar-abbedissa
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Augustus III Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Nordisk familjebok (1907), s. 831 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ a b Hellmut Kretzschmar: Friedrich August II. (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1961) Deutsche Biographie. Viitattu 1.10.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August III Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: August II Väkevä |
Puolan kuningas 1734–1763 |
Seuraaja: Stanislaus II Poniatowski |