Atte Mantere

suomalainen poliitikko

Adolf Henrik (Atte) Mantere (synt. Michelsson, 19. elokuuta 1878 Tampere15. maaliskuuta 1910 Vaasa) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysvaikuttaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.[1]

Atte Mantere
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Oulun pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt19. elokuuta 1878
Tampere
Kuollut15. maaliskuuta 1910 (31 vuotta)
Vaasa
Ammatti kirjaltaja

Elämä muokkaa

Mantereen vanhemmat olivat Messukylässä syntynyt pellavatehtaan työmies Michel Michelsson (s. 1835) ja tamperelainen Judith Fagerlund (s. 1840). Mantere työskenteli kirjaltajana Tampereella vuoteen 1901, Haminassa 1901–1904 ja Kemissä 1904–1909, jonka jälkeen hän siirtyi Vaasaan Pohjalaisen kirjapainon johtajaksi.[1]

Mantere lähti työväenliikkeeseen Haminassa ja osallistui muun muaassa Forssan kokoukseen Haminan työväenyhdistyksen edustajana.[2] Kemiin muutettuaan hän organisoi Lapin metsätyömaiden ammatillista järjestäytymistä ja kiersi maakuntaa puhujana.[3] Mantere oli aktiivisesti mukana myös Suomen Kirjaltajaliiton toiminnassa.[4]

Mantere valittiin kansanedustajaksi maaliskuussa 1907 Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hänen ainoaksi jäänyt kansanedustajakautensa päättyi jo kesällä 1908 eduskunnan hajottamiseen.[1] Mantere kuoli 31-vuotiaana keuhkokuumeeseen.[4] Hänet on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle.[5]

Perhe muokkaa

Mantereen puoliso oli Erika Antintytär Salmi. Pariskunnalla oli kolme lasta.[6]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Atte Mantere Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 25.8.2007.
  2. Vid arbetarpartimötet i Forssa. Fredrikshamns Tidning, 19.8.1903, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.8.2022.
  3. Atte Mantere. Työmies, 18.3.1910, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.8.2022.
  4. a b Uutisia. Gutenberg, 1910, nro 7, s. 56. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.8.2022.
  5. Puoluetovereiden hautaus. Vapaa Sana, 21.3.1910, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.8.2022.
  6. Kuolleita. Vapaa Sana, 16.3.1910, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 24.8.2022.