ATTAC
ATTAC (alun perin Association pour une Taxation des Transactions financières pour l'Aide aux Citoyens (Yhdistys pääomavirtojen verottamiseksi kansalaisten hyväksi); vuodesta 2009 alkaen: Association pour la Taxation des Transactions financières et pour l'Action Citoyenne [1][2] (Yhdistys pääomavirtojen verottamiseksi ja kansalaistoiminnalle) on vaihtoehtoista globalisaatiota ajava kansalaisjärjestö, joka vaatii rahoitusmarkkinoiden demokraattista valvontaa ja demokraattisia rahoitusjärjestelmiä. Erityisesti Attac pyrkii kansainvälisen valuutansiirtoveron eli niin kutsutun Tobinin veron käyttöönottamiseen. Attac on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Attacilla on noin 80 000 jäsentä 50 eri maassa.
Historia muokkaa
Joulukuussa 1997 Ignacio Ramonet ehdotti Le Monde diplomatiquen pääkirjoituksessaan sellaisen järjestön perustamista, joka painostaisi maailman valtioita ottamaan käyttöön Tobinin veron. Attac perustettiin Ranskassa 3. kesäkuuta 1998.
Tavoitteet muokkaa
Attacin mukaan rahoitusmarkkinoiden globalisointi vaarantaa maailmanlaajuisen demokratiakehityksen. Valuutanvaihtovero vakauttaisi maailmantaloutta ja voimistaisi maailmanlaajuista demokratiakehitystä.[3]
Attacin tavoitteita ovat kansainvälisen valuuttaspekulaation estäminen, veroparatiisien poistaminen, pääomatulojen verottaminen, yksityisten eläkerahastojen leviämisen estäminen, kehitysmaiden investointien avoimuuden ajaminen ja velkojen mitätöiminen ja sääntöjen saaminen pankki- ja rahoitussiirroille kuluttajia ja tavallisia kansalaisia vahingoittamatta. Attac toimii WTO:n, IMF:n ja OECD:n päätösten tarkkailijana ja arvostelijana.lähde?
Suomen Attac muokkaa
Suomen Attacin perustamiskokous pidettiin toukokuussa 2001. Vuoden 2008 alussa Suomen Attacilla oli sen verkkosivujen mukaan noin 1100 jäsentä. Myös Suomen eduskunnassa toimii edelleen Attac-ryhmä, joka koostuu noin 60 kansanedustajasta pääasiassa SDP:stä, Vasemmistoliitosta ja Vihreistä. Ryhmän puheenjohtajana toimii vuonna 2013 Erkki Tuomioja (sd.).
Suomen Attac julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Hiekanjyvät-lehteä.
3. kesäkuuta 2005 Ranskassa ja Hollannissa pidettyjen Euroopan unionin perustuslakia koskevan kansanäänestysten jälkeen Suomen Attac julkaisi vetoomuksen siitä, että Suomessa pitäisi järjestää neuvoa-antava kansanäänestys perustuslakisopimuksen hyväksymisestä.
Suomen Attacin puheenjohtajina toimivat vuonna 2018 Omar El-Begawy, Timo Kuusiola ja Eva-Liisa Raekallio.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Nouveaux statuts d’Attac - Attac France (Ranskan Attacin uudet säännöt. 31. maaliskuu 2009.) france.attac.org. Viitattu 6.12.2015.
- ↑ Résultats du vote sur les statuts et le règlement intérieur d’Attac-France - Attac France (Ranskan Attacin sääntöjä koskevan äänestyksen tulos. 29. kesäkuuta 2009.) france.attac.org. Viitattu 6.12.2015.
- ↑ ATTACin kansainvälinen ohjelmajulistus attac.fi. 11. ja 12. joulukuuta 1998. Arkistoitu 30.6.2007. Viitattu 8. kesäkuuta 2007.
Kirjallisuutta muokkaa
- Rönkkö, Mika (toim.): Toisenlaisen maailman manifesti: Attac 10 vuotta. Helsinki: Into, 2011. ISBN 978-952-264-029-1.
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen Attac.
- Kansainvälinen ATTAC (Arkistoitu – Internet Archive).
- Hans Jern: Oikeudenmukaisempi maailma tavoitteena. Palkkatyöläinen 5.3.2003
- Liberalismiwiki: ATTAC.