Atslosilliini

kemiallinen yhdiste
Atslosilliini
Atslosilliini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(2S,5R,6R)-3,3-dimetyyli-7-okso-6-[[(2R)-2-[(2-oksoimidatsolidiini-1-karbonyyli)amino]-2-fenyyliasetyyli]amino]-4-tia-1-atsabisyklo[3.2.0]heptaani-2-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero 37091-66-0
ATC-koodi J01CA09
PubChem CID 6479523
DrugBank DB01061
Kemialliset tiedot
Kaava C20H23N5O6S 
Moolimassa 461,504
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 20–30 %[1]
Metabolia ?
Puoliintumisaika noin 0,7–1,1 tuntia[2]
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa intravenoosi

Atslosilliini (C20H23SN5O6) on penisilliineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina.

Ominaisuudet ja käyttö

muokkaa

Atslosilliinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat muiden penisilliinien tavoin bakteerin soluseinän synteesin estämiseen. Se tehoaa moniin bakteereihin muun muassa grampositiisiin kokkeihin ja gramnegatiivisista bakteereista erityisesti Pseudomonas aeruginosa-lajiin. Lääkeainetta voidaan käyttää keuhkokuumeen ja muiden hengitystieinfektioiden, virtsatulehdusten, munuaistulehdusten ja ihoinfektioiden hoidossa.[1][2][3] Atslosilliini on osoittaunut tehokkaaksi hoidettaessa myös muille antibiooteille vastustuskykyisiä borrelioositapauksia ja toimii myös ehkäisevästi[4].

Haittavaikutukset

muokkaa

Atslosilliini voi aiheuttaa allergisia oireita, verenvuotoherkkyyttä, maksan entsyymiarvojen nousua ja suurina annoksina se on myrkyllistä hermostolle.[2]

Valmistus

muokkaa

Atslosilliinin synteesin ensimmäisessä vaiheessa 2-imidatsolidinoni reagoi fosgeenin kanssa happokloridiksi, joka sen jälkeen reagoi fenyyliglysiinin kanssa. Viimeinen vaihe on reaktio 6-aminopenisillaanihapon kanssa emäksisissä olosuhteissa.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 223. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.6.2020). (englanniksi)
  2. a b c M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 187–199. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.6.2020). (englanniksi)
  3. a b Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 438. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.6.2020). (englanniksi)
  4. Charlotte Kjaer: Uusi ase borrelioosia vastaan Tieteen Kuvalehti. 5.4.2020. Viitattu 15.6.2020.