Atli Ingólfsson (s. 1962) on islantilainen säveltäjä.[1]

Atli Ingólfsson vuonna 2014.

Atli sai varhaisimman musiikkikasvatuksensa kotikaupungissaan Njarðvíkissa ja aloitti säveltämisen jo ennen muuttoaan Reykjavíkiin, jossa aloitti muodolliset opintonsa Reykjavíkin musiikkikorkeakoulun musiikin teorian ja sävellyksen laitoksella. Hänen sävellysopettajinaan toimivat Þorkell Sigurbjörnsson ja Atli Heimir Sveinsson. Hän valmistui vuonna 1984 ja suoritti loppukokeen myös kitaransoitossa 1983. Atli sai lisäksi kandidaatin arvon filosofiassa Islannin yliopistosta. Hän jatkoi sävellysopintojaan Milanossa Davide Anzaghin johdolla Giuseppe Verdi -konservatoriossa ja osallistui Franco Donatonin kesäkurssille Accademia Chigianassa, Sienassa vuonna 1988.[1]

Syksyllä 1988 Atli muutti Pariisiin, jossa osallistui Gérard Griseyn yksityisopetukseen. Hän oli myös vierailevana opiskelijana Pariisin konservatoriossa ja jatkoi yhteistyötään Griseyn kanssa tämän ajoittaisena assistenttina muutettuaan kahden Pariisissa vietetyn vuoden jälkeen Bolognaan.[1]

Vuonna 1992 Atli palasi Pariisiin osallistuakseen musiikin informaatiotutkimuksen kesäkurssille IRCAM:ssa. Vuodesta 1990 hän on keskittynyt ensisijaisesti sävellystyöhönsä. Vuoteen 2005 hän asui Bolognassa, ja sittemmin hänen asuinpaikkansa on ollut Reykjavík. Hän opetti aluksi osa-aikaisesti sävellystä Islannin taideyliopistossa[1] ja pääsi sitten sen sävellysprofessoriksi vuonna 2016.[2]

IRCAM:n ja Ensemble Intercontemporainin Atlilta tilaama teos Envoi kantaesitettiin tammikuussa 1995. Tilauksia hän on saanut myös muiden muassa Ensemble l'Itinérairelta, Berliinin biennaalilta, Caput Ensembleltä, Kroumatalta, Les Percussions de Strasbourgilta ja Venetsian biennaalilta. Atlin teoksia on esitetty laajalti Euroopassa, etenkin Pohjoismaissa. Esittäjiin ovat kuuluneet Avanti!, Arditti-kvartetti, Oslo Sinfonietta, KammarensembleN, lyömäsoitinyhtye Sisu, Baijerin radion sinfoniaorkesteri[2], Islannin sinfoniaorkesteri[2], James Clapperton, Håkan Hardenberger ja Frode Haltli. Atlin musiikkia on julkaistu BIS-levymerkillä, ja joitain hänen töitään on kustantanut Milanon Casa Ricordi.[1] Tuotannossa ovat edustettuina monet genret: kamari-, soolosoitin- ja vokaalimusiikki, konsertto sekä muut orkesterimusiikin muodot ja ooppera.[2]

Atli on kirjoittanut aktiivisesti artikkeleita ja esseitä musiikin, metriikan ja kulttuurin aiheista. Hän julkaisi myös harmonian oppikirjan Hljómamál vuonna 2009.[2]

Lähteet muokkaa