Avaa päävalikko

Asetus on Euroopan unionissa perussopimuksista johdetun oikeuden lainsäädäntöväline. Asetus tulee voimaan sellaisenaan kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa heti kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai säädettynä päivänä. Sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) artikla 288 luo laillisen perustan asetuksille.[1][2]

Euroopan unioni
Flag of Europe.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Euroopan unionin politiikka


Perussopimukset
Rooma · Maastricht
Amsterdam · Nizza · Lissabon
Toimielimet
Euroopan parlamentti

Puhemies David Sassoli
Jäsenet


Eurooppa-neuvosto

Puheenjohtaja: Donald Tusk


Neuvosto

Euroopan unionin puheenjohtajuus
Nykyinen: Suomi (loppuvuosi 2019)


Euroopan komissio

Komission puheenjohtaja
Nykyinen: Jean-Claude Juncker
Junckerin komissio (2014–2019)


Euroopan unionin tuomioistuin

Unionin tuomioistuin
Yleinen tuomioistuin


Euroopan keskuspankki

Pääjohtaja: Christine Lagarde


Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Vaalit
Viimeisimmät: vaalit 2019
Puolueet · Parlamenttiryhmät · Kansanäänestykset Euroopan unionista
Muuta
Jäsenvaltiot · EMU · Erillisvirastot · Laajentuminen
 n  k  m 

Toisin kuin direktiiviä, asetusta ei oteta osaksi kansallista lainsäädäntöä, vaan asetus on voimassa jäsenmaissa sellaisenaan. Asetuksia voidaan siten soveltaa suoraan kansallisissa tuomioistuimissa. Johtuen Euroopan unionin lainsäädännön ylemmyydestä kansalliseen lainsäädäntöön asetus kumoaa kaikki sen kanssa ristiriidassa olevat kansalliset lait ja säädökset. Perussopimukset myös kieltävät asetusten kanssa ristiriidassa olevien lakien säätämisen.[2]


Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Ruonala, Marko; Pietilä, Heli: EU-perusteos, s. 63. Eurooppatiedotus, 2014. ISBN 978-952-281-246-9.
  2. a b Talus, Kim; Penttinen, Sirpa-Leena: Johdatus Euroopan unionin oikeuteen, s. 19-20. Turun yliopisto, 2016. ISBN 978-951-29-6382-9.