Arvo-osuusjärjestelmä
Arvo-osuusjärjestelmä on tietojärjestelmäkokonaisuus, jossa arvopaperikeskus pitää kirjaa arvopapereiden omistuksesta. Järjestelmään kuuluvat arvopaperit ovat nimeltään arvo-osuuksia. Tavallisia arvo-osuuksia ovat pörssiosakkeet. Arvo-osuuksia säilytetään arvo-osuustileillä.
Arvo-osuusjärjestelmään kirjataan rahatilien tapaan sijoittajan omistamien arvo-osuuksien lukumäärät. Kunkin omistajan arvo-osuusomistukset on kirjattu yhdelle tai useammalle arvo-osuustilille.
Arvo-osuusjärjestelmää käyttävät asiakkaidensa puolesta lähes kaikki markkinoilla toimivat pankit ja sijoituspalveluyritykset. Pääsääntöisesti järjestelmän palvelut (arvo-osuustilien avaukset, tapahtumien kirjaus, pörssikauppojen toteutukset, liikkeeseenlaskupalvelut ym.) ovat sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden saatavilla tällaisten yritysten kautta. Arvopaperikeskus tarjoaa myös joitain rajoitettuja palveluita suoraan sijoittaja-asiakkaille tai yleisölle.
Arvo-osuusjärjestelmää käytetään sekä Suomessa että monissa muissa maissa. Suomalaisen yhtiön osake voi kuulua suomalaiseen tai ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään.[1]
Arvo-osuus
muokkaa- Pääartikkeli: Arvo-osuus
Arvo-osuusjärjestelmään kuuluva arvo-osuus voi olla osake, osuus, oikeus, rahoitusväline tai muu arvopaperi. Arvo-osuuksia voivat olla esimerkiksi merkintäoikeus, tuotto-oikeus kuten osinko- tai korko-oikeus, osto- tai myyntioikeus, rahasto-osuus tai osuus joukkovelkakirjalainaan.[2]
Arvo-osuusjärjestelmässä pidetään kirjaa myös arvo-osuuksiin liittyvistä oikeuksista kuten panttioikeuksista ja velvollisuuksista.[1]
Arvo-osuusjärjestelmä Suomessa
muokkaaSuomessa arvo-osuusjärjestelmän hoitaja eli arvopaperikeskus on Euroclear Finland. Arvo-osuusjärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1992.[3]
Arvo-osuusjärjestelmään kuuluu Suomessa sekä julkisesti noteerattuja arvopapereita kuten pörssiosakkeita että listaamattomia arvopapereita.[3] Myös suomalaisen osuuskunnan osuudet ja osakkeet voivat olla arvo-osuuksia.[4] Suomen ensimmäinen arvo-osuusjärjestelmään siirtynyt osuuskunta oli KPY vuonna 2007.[5]
Kaikki pörssikaupan kohteena olevat osakkeet ja vaihteleva joukko muita arvopapereita kuten vaihtovelkakirjat ja joukkovelkakirjat on siirretty järjestelmään. Tämän myötä pörssiosakkeiden kaupassa ei enää käsitellä osakekirjoja, vaan kauppojen toteutus eli selvitys tapahtuu tietojärjestelmissä eri arvo-osuustilien välillä (traditio longa manu).
Saadakseen omistamansa arvopaperit arvo-osuusjärjestelmään on osakkeenomistajan avattava arvo-osuustili. Tämä tapahtuu jonkin tilinhoitajan kuten pankin kanssa.[1]
Suomen arvo-osuusjärjestelmässä suomalaisten omistukset kirjataan omistajan nimellä. Ulkomaiset omistajat voidaan merkitä hallintarekisteriin.[1]
Arvopaperikeskuksen toimintaa säätelevät mm. laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (348/2017), laki arvo-osuustileistä (827/1991), arvopaperimarkkinalaki (746/2012) ja osakeyhtiölaki (624/2006). Euroclear Finlandin harjoittamaa selvitystoimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Suomen arvo-osuusjärjestelmässä oli vuonna 2022 noin 2,1 miljoonaa arvo-osuustiliä. Osakkeenomistajien määrä ylitti miljoonan. Omistajista yli 900 000 oli yksityishenkilöitä.[6] Osakesäästötilejä järjestelmässä oli noin 300 000.[7] Arvo-osuuksien liikkeeseenlaskijoita oli lähes 400, valtaosa pörssiyrityksiä.[8]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d 1.4.4 Arvo-osuusjärjestelmä virtuallawyer.fondia.com. Viitattu 2.11.2022.
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki arvo-osuusjärjestelmästä ja… 348/2017 www.finlex.fi. Viitattu 2.11.2022.
- ↑ a b Osakerekisteri digitaaliseksi www.euroclear.com. Viitattu 2.11.2022.
- ↑ Osuuskuntalaki 421/2013 (Luku 4) www.finlex.fi. Viitattu 3.11.2022.
- ↑ Historia KPY. Viitattu 3.11.2022.
- ↑ Miljoonan osakkeenomistajan raja rikki www.euroclear.com. Viitattu 2.11.2022.
- ↑ Tilastot - Osakesäästötilit www.euroclear.com. Viitattu 2.11.2022.
- ↑ Suomalainen arvo-osuusjärjestelmä täyttää toukokuussa 30 vuotta! www.euroclear.com. Viitattu 2.11.2022.