Arvi A. Laakso
Arvi Aleksander Laakso (31. elokuuta 1903 Tampere[1] – 26. lokakuuta 1997 Tampere[2]) oli suomalainen kommunisti, Hämeen Yhteistyön päätoimittaja sekä Lenin-museon johtaja.
Laaksosta tuli kommunisti kotitaustansa ja sisällissodan vaikutuksesta. Isä kuoli 1918 vankileirillä ja Laakso itsekin joutui 14-vuotiaana vankileirille, josta kuitenkin melko pian vapautui. Laakso liittyi mukaan SKP:hen kesällä 1923.[3] Hän työskenteli nuorena sekalaisissa tehtävissä ja rakennuksilla. Noin vuodesta 1927 hän oli Vaasassa Työn äänen päätoimittajana. Sen jälkeisten tietojen mukaan hän oli puolueen salaisessa toiminnassa mukana, ja EK:lla oli hänestä mappi noin vuodesta 1928[4]. Vuosi 1928 oli vedenjakaja hänen elämässään, ja tuolloin alkoi eteneminen vastuullisempiin tehtäviin puolueessa[5]. Hänet pidätettiin Vaasan torilta 29. huhtikuuta 1929.[6] Hänet vapautettiin 16. heinäkuuta 1929[7]. Hän sai kuitenkin tuomion ja hänet pidätettiin uudestaan 4. huhtikuuta 1930, jolloin hän lähti kärsimään Korkeimman oikeuden langettamaa vuoden mittaista tuomiota syyllistymisestä valtiopetoksen valmisteluun. Hänet tunnettiin supliikkimiehenä[8]
Laakso asui Tampereella lähes koko elämänsä lyhyitä katkoja lukuun ottamatta, kuten että joutui myöhemmin uudelleen vankileireille, muun muassa Koveroon jatkosodan aikana.[9] Hämeen Yhteistyön päätoimittaja hän oli vuosina 1946–1963, ja siirryttyään siitä tehtävästä eläkkeelle hän oli 10 vuotta Tampereen Lenin-museoon johtajana.[10]
Laakson pääosin julkaisemattomia muistelmia on kolmessa paikassa: Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen arkistossa osana Tampereen poliittinen perinne -äänitekokoelmaa, Laakson pojan Kauko Laakson yksityisarkistossa lehtiartikkeleista Laakson itse editoimana leikekirjana sekä Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmissa.[11]
Arvi Laaksolla oli yhdeksän sisarusta, joista kaksi kuoli pienenä.[1] Läheisin hän oli vanhimpien veljiensä Yrjön ja Väinön kanssa, joiden kanssa hän oli samalla vankileirillä[12]. Tunnetuin muista veljistä oli desantti Eino Laakso[9].
Lähteet muokkaa
- Marja-Riitta Martti: Sisällissodan varjossa, aatteen valossa (Arkistoitu – Internet Archive) Tampereen yliopisto 2012, pro gradu.
- Selin, Sakari: ”Valtiollisen poliisin seurantajärjestelmä”, Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko- Punainen Pohjois-Häme 1935-1944. Kansan Sivistystyön Liitto, 1997. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)