Arno Jaatinen

Arno Emil Jaatinen (4. huhtikuuta 1895 Sauvo8. huhtikuuta 1946) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat agronomi Emil Jaatinen ja Anna Sofia Haglund. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Gurli Lindeqvistin kanssa.[1][2]

Arno Emil Jaatinen

OpinnotMuokkaa

Jaatinen kävi viisi luokkaa Turun ruotsalaista reaalilyseota ja jatkoi opintojaan sähkö- ja koneteknillisissä oppilaitoksissa Pietarissa ja Berliinissä. Hän opiskeli myös vuosina 1921–1924 Friedrichs-Polytechnikumissa Köthenissä, missä hän suoritti sähköinsinööritutkinnon.[1][2]

JääkärikausiMuokkaa

 
Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania.

Jaatinen liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 28. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan, josta hänet liitettiin 31. elokuuta 1918 vasta perustetun Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa, missä hän haavoittui ensin 25. heinäkuuta 1916 ja toisen kerran Laus-nimisen etuvarustuksen luona käydyssä partiokahakassa 27. marraskuuta 1916 sekä Aa-joella.[1][2]

Suomen sisällissotaMuokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Jaatinen saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) kapteeniksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissotaan hänet komennettiin ensin komentajaksi 3. täydennyspataljoonaan, mistä hänet siirrettiin 4. huhtikuuta 1918 alkaen komentajaksi 6. Jääkärirykmentin 16. jääkäripataljoonaan ja otti osaa sisällissodan taisteluihin Säiniöllä ja Kelkkalassa sekä Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aikaMuokkaa

Sisällissodan jälkeen Jaatinen siirrettiin 22. kesäkuuta 1918 alkaen Vuoristoprikaatiin, mutta komennettiinkin välittömästi Yleisesikuntaan. Yleisesikunnasta hänet siirrettiin 15. marraskuuta 1918 Itä-Suomen jalkaväkirykmentti n:o 5:n (tunnettiin myöhemmin nimellä Pohjois-Savon rykmentti) 3. pataljoonaan ja 26. elokuuta 1919 alkaen Ponttoonikomennuskunnan komentajaksi. Armeijasta hän erosi 4. helmikuuta 1920 ja siirtyi myynti- ja hankintainsinööriksi Insinööritoimisto Zitting & Co Oy:n palvelukseen ja toimi Toledo-osaston johtajana vuonna 1926, kunnes nimitettiin Insinööritoimisto Oy Toledo AB:n toimitusjohtajaksi vuonna 1926 ja toimi toimitusjohtajana yrityksessä vuoteen 1934 saakka. Saman aikaisesti hän toimi myös Säilyketehdas Mensa Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1927 alkaen ja näiden lisäksi vuodesta 1932 alkaen Tako Oy:n isännöitsijänä Tampereella.[1][2]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Jaatinen osallistui talvisotaan Päämajan intendenttiosaston alaisen Mensa Oy:n toimitusjohtaja talvi- ja jatkosodan aikana. Hänet haudattiin Hämeenlinnaan.[2]

JulkaisutMuokkaa

Jaatinen suunnitteli ja toimitti kaksiosaisen Suomen jääkärit (ruotsalaiselta nimeltä Jägarbataljonen 27) teoksen vuosina 1918–1920 ja toimi kirjoittavana avustajana Åbo Underrättelser- ja Savo-lehdille sekä kirjoitti sähkö- ja punnitusteknillisiä kysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia ammatillisiin julkaisuihin.[1][2]

LähteetMuokkaa

  • Jernström E: Jääkärit maailmansodassa. Sotateos oy: Helsinki 1933.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Jernström 1933: 149.